Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomi ei tunnista riittävästi ns. aineettomien tuotannontekijöiden yhteiskunnallista merkitystä. Ohjelmistoihin, tietokantoihin ja datoihin liittyvä aineeton pääomakanta suhteessa työtunteihin on Ruotsissa peräti neljä kertaa suurempi kuin Suomessa. Ruotsi näyttää myös saavan merkittävästi Suomea enemmän irti innovaatioista, joiden vaikutus on peräti 17-kertainen verrattuna Suomen lähellä nollaa olevaan vaikutukseen.
Suomi on jo vuosikymmeniä tehnyt enemmän aineettomia kuin aineellisia tuotannollisia investointeja, mutta markkinasektorin pääomakanta on silti edelleen voittopuolisesti aineellinen. Aineetonta pääomaa yrityksissä ovat esimerkiksi brändit, data, patentit ja ohjelmistot.
Tänään julkaistun Etla-tutkimuksen mukaan Suomen aineeton pääomakanta on vain 66 % Ruotsin vastaavasta pääomakannasta. Ruotsi investoikin radikaalisti Suomea enemmän aineettomaan pääomaan kuten ohjelmistoihin ja dataan sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Ruotsi saa myös Suomea enemmän irti näistä investoinneista.
Etlan tutkijoiden Heli Kosken, Petri Rouvisen ja Mika Pajarisen laatima ”Miltä Suomen aineeton pääomakanta näyttää Ruotsiin ja Saksaan verrattuna?” (Etla Muistio 133) käy läpi Suomen aineetonta pääomakantaa ja vertaa sitä Ruotsin ja Saksan vastaaviin. Suomi ja Saksa ovat tutkimuksen mukaan toistensa kaltaisia aineettoman pääoman suhteen, mutta Ruotsi onnistuu hyödyntämään näitä investointeja Suomea tehokkaammin.
– Kasvava osa Suomen kansantalouden investoinneista menee nykyisen kirjanpitomme ohi, minkä seurauksena käsityksemme talous- ja tuottavuuskasvusta on vääristynyt, emmekä tunnista lainkaan riittävästi aineettomien tuotannontekijöiden yhteiskunnallista merkitystä, toteaa Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen.
Ohjelmistoihin, tietokantoihin ja dataan liittyvä aineeton pääomakanta suhteessa työtunteihin on Ruotsissa peräti neljä kertaa suurempi kuin Suomessa. Tutkimus- ja kehitystoimintaa sivuava pääomakanta on Ruotsissa noin 1,7 kertaa Suomen vastaavaa suurempi.
Kuvio 2. Pääomakanta euroina työtuntia kohden
Myös Suomen työn tuottavuuskehitys on ollut selvästi Ruotsia heikompi. Tutkimus-, kehitys-, suunnittelu- ja innovaatiotoiminnan sekä niiden tuotosten tuottavuusvaikutus on Ruotsissa peräti 17-kertainen Suomeen verrattuna. Ohjelmistojen, tietokantojen ja datan tuottavuusvaikutukset ovat Ruotsissa kolminkertaiset Suomeen verrattuna.
– Vaikka aineistoon liittyy epävarmuuksia ja laskelmamme ovat jossain määrin herkkiä tarkasteluajankohdalle, mikään ei nähdäksemme muuta sitä tosiseikkaa, että Suomi on Ruotsiin verrattuna surkimus sekä aineettomiin tuotannontekijöihin investoimisessa että niiden taloudellisessa hyödyntämisessä, lataa Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.
Tutkijat korostavat, että hyvinvointi saadaan Suomessa kestävälle kasvu-uralle vain lisäämällä aineettomia investointeja ja löytämällä parempia tapoja niiden hyödyntämiseen.
Nyt julkaistut Etla-tutkimukset ovat osa Business Finlandin rahoittamaa laajaa InChange-tutkimushanketta, joka etsii keinoja edistää aineettomista tuotannontekijöistä saatavia hyötyjä.”Aineettomat tuotannontekijät uudistumisen ajureina – Yritysdynamiikalla tietoyhteiskunnan seuraavaan vaiheeseen” (InChange) – hanke täydentää myös tietämystä aineettomien tuotannontekijöiden synnystä, kertymisestä, hyödyntämisestä ja vaikutuksista.
Hankkeen toinen samaan aikaan julkaistu muistio ”Suomen tulevan kasvun avain: Aineettoman pääoman ymmärtäminen kokonaisuutena” (ETLA Muistio 134) syventyy käsitteellisestä näkökulmasta aineettoman pääoman ominaisuuksiin.
