Muistiot

Muistiot 134

Suomen tulevan kasvun avain: Aineettoman pääoman ymmärtäminen kokonaisuutena

Koski HeliPajarinen MikaRouvinen Petri
Keskustelemme tässä muistiossa aineettoman pääoman, siis esimerkiksi brändien ja patenttien, ominaisuuksista ja niiden seurauksista. Aineettoman pääoman ominaisuuksista seuraavat markkinoiden
Muistiot 133

Miltä Suomen aineeton pääomakanta näyttää Ruotsiin ja Saksaan verrattuna?

Koski HeliPajarinen MikaRouvinen Petri
Investointi on meno, josta odotetaan myöhempiä tuottoja. Sitä osaa aiemmista investoinneista, jossa on jäljellä tulevaisuuden tuottopotentiaalia, kutsutaan pääomaksi. Jos
Muistiot 132

Kasautumisvaikutukset ovat todellisia mutta rajallisia

Haapamäki TainaRiukula KristaVäänänen Touko
Taloudellisen toiminnan alueellista keskittymistä kutsutaan taloustieteessä kasautumiseksi. Kasautumisen vaikutukset ovat nousseet laajasti esiin keskusteluissa liikennehankkeiden hyödyistä. Vaikutusten suuruutta ei
Muistiot 131

Business Finlandin koronahäiriörahoitus – Mitä sillä saatiin aikaan ja millä hinnalla?

Hirvonen JohannesKässi OttoRopponen Olli
Tarkastelemme Business Finlandin koronahäiriörahoitusohjelman työmarkkinavaikutuksia. Hyödynnämme tutkimuksessa suomalaista yritys–työntekijä-aineistoa sekä ns. tuomari-instrumenttimuuttujatekniikkaa (”judge instrumental variables”) ja analysoimme tukien vaikutuksia
Muistiot 130

Yritysten selviytymiskyky kriisien keskellä

Ali-Yrkkö JyrkiDeschryvere MatthiasKoski HeliKuusi Tero
Yritysten resilienssi globalisaation aikakaudella -hankkeessa tutkittiin kolmea teemaa: yritysten selviytymiskykyä, kriisien vaikutuksia yrityksiin sekä kriisinkestävyyteen vaikuttavia politiikkatoimia. Tässä muistiossa
Muistiot 129

Palvelut kansainvälisessä kilpailussa

Ali-Yrkkö JyrkiKuosmanen NataliaPajarinen MikaYlhäinen Ilkka
Palvelut kansainvälisessä kilpailussa -hankkeessa tutkittiin palveluyritysten ja palvelutoimintojen kansainvälistymistä.
Muistiot 128

Generatiivisen tekoälyn vaikutuksista

Kauhanen AnttiPajarinen MikaRouvinen Petri
Noin viidesosa suomalaisista työskentelee ammateissa, joiden työtehtävistä vähintään puolet on altistunut generatiiviselle tekoälylle. Melko suuressa osassa ammatteja on vähintään
Muistiot 127

Occupational Exposure to Text- and Code-Generating Artificial Intelligence in Finland

Kauhanen AnttiPajarinen MikaRouvinen Petri
About 19% of Finnish employment is in occupations with at least 50% of tasks exposed to Generative Artificial Intelligence
Muistiot 126

Miten yritysten mielestä Suomeen saataisiin lisää tutkimus- ja kehitystoimintaa?

Ali-Yrkkö JyrkiPajarinen Mika
Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan (t&k) lisäämiseksi voidaan käyttää monia politiikkatoimia. Tässä muistiossa tarkastellaan yrityskyselyyn pohjautuen, millainen niiden vaikuttavuus olisi yritysjohdon
Muistiot 125

Erot Ruotsin ja Suomen viennissä

Maczulskij TerhiNilsson Hakkala Katariina
Finanssikriisin jälkeen Suomen vienti on laahannut Ruotsin viennin perässä. Tässä tutkimuksessa on vertailtu viennin tuotekohtaisten kysyntäsokkien vaikutuksia Ruotsin ja
Muistiot 124

Vihreiden tuotteiden tuotanto keskittyy korkean teknologian aloille

Kuosmanen NataliaPajarinen Mika
Vihreiden tuotteiden tuotanto teollisuusyrityksissä keskittyy Suomessa korkean teknologian aloille, erityisesti tietokoneiden, elektronisten ja optisten tuotteiden sekä sähkölaitteiden valmistukseen. Monet
Muistiot 123

Tuotannon hiilikilpailukyky ratkaistaan yrityksissä

Kaitila Ville
Kasvihuonekaasu (khk) -päästöjen määrä on nykyisin yksi yritysten laajempaan kilpailukykyyn vaikuttava tekijä. Analysoimme päästöintensiteetin – khk-päästöt suhteessa tuotannon arvonlisäykseen
Muistiot 122

Persoonallisuus ennustaa menestymistä yrittäjänä

Maczulskij TerhiViinikainen Jutta
Persoonallisuuden piirteiden on havaittu ennustavan palkansaajien työmarkkinamenestystä. Palkansaajien ja yrittäjien persoonallisuuden piirteet eroavat myös osin toisistaan. Tässä tutkimuksessa on
Muistiot 121

Neuvottelujärjestelmän hajautuminen ei laskenut palkkoja: Tuloksia metsäteollisuudesta ja ohjelmistoalalta

Kauhanen Antti
Metsäteollisuuden siirtyminen liittokohtaisesta sopimisesta yrityskohtaiseen sopimiseen oli merkittävä muutos Suomen työmarkkinoilla. Myös ohjelmistoalalla tapahtunut siirtyminen hybridimalliin, jossa alakohtaisen työehtosopimuksen
Muistiot 120

The Devil Is in the Details – Suomalaiset yritykset kansainvälisten veroreformien pyörteissä

Ropponen OlliViertola MarikaKari SeppoValkonen Tarmo
Kansainvälinen yritysverojärjestelmä onnistuu huomioimaan vain puutteellisesti useassa maassa tapahtuvan liiketoiminnan sekä konserni- ja yritysrakenteiden vaikutukset. Niinpä mm. EU ja
Muistiot 119

Lisäsikö digitalisaatio iskunkestävyyttä korona-aikana?

Kässi OttoAli-Yrkkö JyrkiHirvonen JohannesPajarinen Mika
Korkean digitalisaation asteen maiden bruttokansantuote laski vähemmän ensimmäisen pandemiavuoden 2020 aikana kuin matalan digitalisaation asteen maiden. Näytämme, että korkeasti
Muistiot 118

Työkaluja tuottavuuskasvun vahvistamiseen Suomessa

Koski HeliMaliranta Mika
Esitämme Suomen tuottavuuskehityksen tilannekuvan. Keskitymme siihen, mikä erottaa tuottavuuden eturintaman yritykset muista. Arvioimme, minkälaisia toimenpiteitä tarvittaisiin tukemaan suomalaisten yritysten
Muistiot 117

Mikä selittää Suomen teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjen vähenemisen?

Kuosmanen NataliaMaczulskij Terhi
Energiaintensiivinen teollisuus on yksi suurimmista kasvihuonekaasupäästöjen lähteistä Suomessa: sen osuus kokonaispäästöistä oli 23 prosenttia vuonna 2020. Viimeisen 20 vuoden
Muistiot 116

Innovaatiot kriisien keskellä: Kasvuhaasteita ja vastauksia

Kuusi TeroAli-Yrkkö JyrkiHelanummi-Cole HeliKoski HeliKovalainen AnneKässi OttoPoutanen SeppoValmari Nelli
Business Finlandin vuosina 2020–2022 rahoittama Reigniting growth through innovation -hanke kokosi tietoa innovatiivisuudesta ja keinoja innovoinnin tehostamiseksi pandemian jälkeisessä
Muistiot 115

Suomen metsiin perustuva tuotanto: FutureForest2040-hankkeen johtopäätöksiä ja suosituksia II

Kulvik MarttiLintunen JussiKunttu JanniOrfanidou Timokleia
Metsät voidaan nähdä muun muassa puuraaka-aineen ja bioenergian lähteenä, terveyshyötyjä tuottavana virkistysalueena, hiilinieluna ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä. Tässä raportissa
Muistiot 114

Suomen metsien hoito ja käyttö: FutureForest2040-hankkeen johtopäätöksiä ja suosituksia I

Kulvik MarttiLintunen JussiKunttu JanniOrfanidou Timokleia
Metsät voidaan nähdä muun muassa puuraaka-aineen ja bioenergian lähteenä, terveyshyötyjä tuottavana virkistysalueena, hiilinieluna ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä. Tässä muistiossa
Muistiot

Muistioita tulevalle hallitukselle

Kangasharju AkiKauhanen AnttiKoski HeliKuusela Olli-PekkaKuusi TeroMaczulskij TerhiPuonti PäiviValkonen Tarmo
Suomi on ulkoisille sokeille altis ja kestävyysvajeesta kärsivä kansantalous, jolloin on välttämätöntä pyrkiä hillitsemään julkisen talouden velkaantumista. Seuraavalla vaalikaudella
Muistiot 113

Sähkömarkkinat kriisitunnelmissa: katsaus ehdotettuihin politiikkatoimenpiteisiin

Kuusela Olli-PekkaLintunen Jussi
Sähkömarkkinat ovat ensi talvena hyytävässä kriisissä, mikäli pahimmat uhkakuvat toteutuvat. Taustalla ovat EU:n ja Venäjän toisilleen asettamat talouspakotteet ja
Muistiot 112

Työnteon kannustimia voi parantaa tuloeroja kasvattamatta

Puonti PäiviKangasharju Aki
Suomen työttömyysturvajärjestelmä on tehoton. Ansiosidonnainen työttömyysturva pitkittää tarpeettomasti työttömyyden kestoa. Pidempi työttömyys kasvattaa tuloeroja verrattuna siihen, että suurempi osa

ETLA muualla verkossa

ETLA X:ssä

ETLA Instagramissa

ETLA LinkedInissä

ETLA YouTubessa

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

Vaihde ja vastaanotto avoinna arkisin klo 8.30–15:30.

+358 (09) 609 900

Yhteystiedot

EtlaTalks

Tietosuojaseloste

Evästekäytännöt

Tilaa Etlan tiedotteet

Tilaa Etlan uutiskirje