Käytössä olevien rekisteriaineistojen avulla datan roolia taloudessa voidaan parhaiten arvioida kustannusperusteisilla menetelmillä. Kokeellisten laskelmiemme mukaan vuonna 2021 dataperusteisen työn tuottaman arvonlisäyksen osuus oli kymmenisen prosenttia ja datainvestointien arvo vajaa kaksi prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Suurin osa datatalouden arvosta syntyi tieto- ja viestintäalalla.
Datatalouden koon ja vaikuttavuuden tarkempi arvioiminen ja julkisten datataloutta edistävien toimien vaikuttavuuden arviointi edellyttäisivät panostuksia tiedonkeruuseen ja tilastokäytäntöihin.
• Tilinpäätöskäytäntöjen muutokset ja panostukset uuteen tiedonkeruuseen (kuten työntekijöiden ajankäyttö dataperusteiseen työhön) ovat välttämättömiä, jos datatalouden kokoa ja vaikuttavuutta halutaan arvioida tarkemmin.
• Kansainvälinen yhteistyö yhtenäisten mittauskäytäntöjen ja tiedonkeruun kehittämisessä on tärkeää, jotta saadaan vertailukelpoista tietoa Suomen datatalouden kehityksestä kansainvälisessä kontekstissa.
• Julkisten toimien, kuten datatalouteen liittyvien hankintojen ja tki-rahoituksen, vaikuttavuuden arvioimiseksi pitäisi parantaa datatalouteen liittyvien toimien tunnistamista kerättävistä aineistoista.
• Tiedon ja kokemusten jakamisella datataloutta tukevien toimenpiteiden parhaista käytännöistä voisi edistää datatalouden kasvua EU-alueella.
Within the scope of the available register data, the role of data in the economy is best estimated using cost-based methods. Our experimental calculations indicate that, in 2021, data-driven work contributed approximately 10 percent of value added, while data investments represented slightly under two percent of Finland’s GDP. The majority of the value in the data economy is generated within the information and communication sector.
To better assess the size and impact of the data economy and the effectiveness of public policies aimed at fostering its growth, investments in data collection and statistical methodologies are essential.
• Changes in accounting practices and investments in new data collection (such as measuring employees’ time spent on data-driven work) are essential for a more accurate assessment of the size and impact of the data economy.
• International collaboration in developing consistent measurement practices and data collection is important to obtain comparable information on the development of Finland’s data economy in an international context
• To evaluate public policy initiatives—such as data economy procurement and R&D funding—the identification of data economy-related activities within collected data must be improved.
• Additionally, sharing knowledge and best practices across the EU could further stimulate the growth of the data economy.
