Puolet suomalaista on vähintäänkin kokeillut generatiivisen tekoälyn sovelluksia. Työllisistä kolmellakymmenellä prosentilla on ollut generatiivisen tekoälyn ammatillista käyttöä. Voidaankin sanoa, että jo tähän mennessä generatiivinen tekoäly on vaikuttanut merkittävästi suomalaisten vapaa-aikaan ja työhön.
Vaikka Yhdysvallat on generatiivisen tekoälyn johtava maa, suomalaiset ovat yhdysvaltalaisia aktiivisempia generatiivisen tekoälyn käyttäjiä – erityisesti naisten ansiosta. Suomalaiset näkevät generatiivisen tekoälyn vaikutukset työn tuottavuuteen ja laatuun sekä työtyytyväisyyteen positiivisina. Työnantajaorganisaatioiden tilanne on kaksijakoinen: kolmannes työntekijöistä on saanut työantajan tekoälyopastusta tai -koulutusta, mutta samalla kolmannes ei ole saanut työnantajaltaan minkäänlaista tekoälyohjeistusta.
Monista positiivisista seikoista huolimatta suomalaisten tekoälykäytön intensiteetti ja käyttökohteet paljastavat, että olemme kaukana generatiivisen tekoälyn täysimääräisestä hyödyntämisestä. Sen työkäyttöä on 29 prosentilla, mutta viikoittaista käyttöä on enää 11 prosentilla työllisistä; käyttöä sovelluskohteissa, joihin generatiivinen tekoäly sopii hyvin, on enää 8 prosentilla.
Generatiivisten tekoälyn tuottavuus- ja talouskasvupotentiaalinen realisoituminen edellyttäisi sen nykyistä laajempaa ja syvempää hyödyntämistä. Esimerkiksi taloustieteen nobelisti Daron Acemoglu on arvioinut, että ilman merkittäviä edistysaskelia tekoälyn kasvuvaikutukset seuraavan kymmenen vuoden aikana ovat toki positiivisia mutta jäävät vaatimattomiksi.
Half of Finns have tried generative artificial intelligence (AI). Among the employed, thirty percent have used generative artificial intelligence for work purposes. Generative artificial intelligence has already had a significant impact on leisure and work in Finland.
Although the United States is the leading country in generative artificial intelligence, Finns are more active users than Americans – especially thanks to women. Finns view the effects of generative artificial intelligence on work productivity, quality, and satisfaction positively. The situation among employer organizations is mixed: one-third of employees have received AI guidance or training from their employer, but another one-third have not received any AI instructions from their employer.
Despite many positive aspects, intensities and domains of Finns’ AI use suggest that they are far from fully utilizing it. Generative AI is used for work purposes by 29%, but only 11% have weekly use, and only 8% have use in domains where generative AI is particularly suitable.
For example, Nobel laureate in economics Daron Acemoglu has suggested that – without significant advancements – the economic growth impact of generative artificial intelligence will be only modestly positive. The evidence presented in this brief suggests that, to have a sizable impact on Finland’s future growth, AI applications ought to be more widespread and deeper than what they currently are.
