Generatiivisen tekoälyn (GenAI) työmarkkinavaikutuksista on keskusteltu ChatGPT:n marraskuun 2022 julkaisusta lähtien. Tähän mennessä luotettavimmat tutkimukset GenAI:n työmarkkinavaikutuksista on tehty tutkimalla alustataloutta. Näissä tutkimuksissa vertaillaan GenAI:lle enemmän altistuneita työtehtäviä vähemmän altistuneisiin työtehtäviin ennen ja jälkeen ChatGPT:n julkaisua. Tutkimuksissa on havaittu, että työn kysyntä on vähentynyt GenAI:lle altistuneissa tehtävissä.
Tässä muistiossa esittelemme tuloksia tutkimuksesta, jossa vertaamme ansio- ja työllisyyskehitystä GenAI:lle enemmän altistuneissa ammateissa vähemmän altistuneisiin ammatteihin ennen ja jälkeen ChatGPT:n julkaisua hyödyntäen Tilastokeskuksen tulorekisteriä. Tulokset osoittavat, että ansiokehitys on ollut altistuneissa ammateissa nopeampaa kuin ei-altistuneissa ammateissa. Työllisyyskehityksessä ei ole ollut eroja näiden ryhmien välillä. Ainakaan tähän mennessä GenAI ei siis ole aiheuttanut negatiivisia työmarkkinavaikutuksia Suomessa. Tulokset viittaavat enemmänkin siihen, että GenAI on nostanut työn tuottavuutta ja sitä kautta työn kysyntää. Toki tarkastelemme vain 20 ensimmäistä kuukautta (elokuuhun 2024 asti) – pidemmällä aikavälillä tulokset saattavat olla toisenlaisia GenAI:n kehittyessä ja sen käytön laajentuessa.
The labor market implications of generative artificial intelligence (GenAI) have been discussed since the launch of ChatGPT. So far, the most reliable studies on the labour market effects of GenAI have been conducted by studying online labour markets. These studies compare jobs that are more exposed to GenAI with less exposed jobs before and after the launch of ChatGPT. Studies have found that demand for work has decreased in tasks more exposed to GenAI.
In this brief, we present the results of a study in which we compare earnings and employment development in occupations more exposed to GenAI with occupations less exposed to GenAI before and after the publication of ChatGPT using Statistics Finland’s Incomes Register. The results show that earnings have increased faster in exposed occupations than in non-exposed occupations. There have been no differences in employment development between these groups. In Finland, GenAI has so far not caused any negative labour market effects. The results suggest that GenAI has increased labour productivity and thus labour demand. Of course, in the longer term (beyond the 20-month ex post window in our study), the results might be different as GenAI evolves and its use expands.
