Analysoimme kaupan alan arvonlisäystä ja tuottavuutta sekä aineellisia ja aineettomia investointeja Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa.
Suomessa kaupan alan osuus markkinatalouden arvonlisäyksestä on Ruotsin tasolla. Alan tuottavuus Suomessa on Saksaa korkeampi mutta Ruotsia ja Yhdysvaltoja alempi.
Viimeisen viiden vuoden aikana kaupan ala on ollut yksi Suomen tuottavuuskehityksen valopilkkuja. Myös sen aineellisissa ja aineettomissa investoinneissa näkyy lupauksia paremmasta.
Teemme kaksi silmiinpistävää havaintoa. Ruotsin kauppa on investoinut massiivisesti Suomen kauppaa enemmän dataan ja ohjelmistoihin sekä innovaatiotoimintaan. Yli puolet Suomen kaupan tuottavuuskasvusta tulee yritysten sisäisen ja niiden välisen organisoitumisen tehostumisesta eli kokonaistuottavuudesta.
Tulkintamme näistä on, että Suomen kauppa on kyllä reagoinut ulkoa tuleviin muutoksiin mutta on ollut ainakin Ruotsin kauppaa passiivisempi reagoidessaan verkkokauppaan ja muihin alaa ravistelleisiin muutoksiin.
Näkemyksemme on, että Suomen innovaatiopolitiikka tarvitsee aineettomien investointien tutkimus- ja kehitystoimintaa laajempaa tulkintaa ja tähänastista selvempää toimialariippumattomuutta. Nämä muutokset tukisivat myös kaupan alan tulevaa kehitystä.
We analyze value added, productivity, and tangible and intangible investments in the retail and wholesale trade sectors (hereafter, ”trade”) in four countries: Finland, Sweden, Germany, and the United States.
Trade’s value added in Finland is relatively similar to that in Sweden. Labor productivity in the Finnish sector is higher than in Germany, but lower than in Sweden and the United States.
Over the past five years, trade has been a bright spot in Finland’s productivity growth. Furthermore, the sector’s tangible and intangible investments show encouraging signs.
We make two striking observations. First, as compared to its Finnish counterparts, the Swedish trade sector has invested significantly more in data and software as well as in innovative activity. Second, in Finland, over half of trade’s productivity growth stems from improved organization within and between firms, i.e., from total factor productivity.
These observations suggest that while Finnish trade has reacted to major external changes, such as the rise of e-commerce, it has been more passive than its Swedish counterpart in capitalizing on emerging opportunities.
In our view, Finland’s innovation policy needs to broaden its interpretation of intangible investments beyond R&D and to become more sector-agnostic. These changes would also support the future development of trade.
