Viiden viime vuoden aikana tuottavuuskehitys on kaupan alalla kehittynyt hieman paremmin kuin koko taloudessa. Suomessa kaupan alan tuottavuus on ollut hyvää verrattuna vertailumaihin Ruotsiin, Saksaan ja Yhdysvaltoihin. Tulevaisuuden kannalta huolta herättää kuitenkin se, että Suomessa kaupan alan investoinnit dataan, ohjelmistoihin ja innovaatiotoimintaan ovat jääneet jälkeen Ruotsista ja Yhdysvalloista.
Kaupan alan kansallinen ja kansainvälinen kilpailu on muuttunut dramaattisesti 10–15 viime vuoden aikana. Aiemmin kestokulutustavaroiden kaupassa vallitsi paikallinen kilpailu, kun tavaraa ostettiin lähiseudun tai naapurikuntien liikkeistä, jotka kilpailivat keskenään. Verkkokauppa mullisti kilpailun luonteen ja kaupassa siirryttiin kertaheitolla globaaliin kisaan. Paikallisille kaupoille se on tarkoittanut kilpailemista maailmanlaajuisten verkkokauppajättien kanssa.
Globaalissa kilpailussa isoilla toimijoilla on puolellaan merkittävä etu, ja usein myös uusi itsenäinen tulonlähde, kun ne keräävät asiakkaistaan massiivisia määriä kulutustottumuksia koskevaa dataa. Kilpailussa pärjääminen vaatii paikallisilta yrityksiltä uusia keinoja ja panostusta kehitystoimintaan.
Tänään julkaistussa Etla Muistiossa Kaupan alalla tuottavuuden valopilkkuja viime vuosina – tulevaisuus riippuu aineettomista investoinneista (Etla Muistio 152) tarkastellaan kaupan arvonlisäystä ja tuottavuutta sekä aineellisia ja aineettomia investointeja. Muistiossa vertaillaan Suomea, Ruotsia, Saksaa ja Yhdysvaltoja. Tutkimuksen on rahoittanut Kaupan Liitto.
Tutkimuksesta selviää, että Suomessa kaupan alan osuus markkinatalouden arvonlisäyksestä on Ruotsin ja Yhdysvaltain tasolla. Kaupan tuottavuus on Suomessa Saksaa korkeampi, mutta Ruotsia ja Yhdysvaltoja alempi. Tuottavuudella tarkoitetaan työn tuottavuutta eli arvonlisäyksen ja tehtyjen työtuntien suhdetta.
Vertailuissa on syytä muistaa, että vuosina 2019–2023 Suomen koko talouden tuottavuuskehitys on ollut heikointa verrattuna Ruotsiin, Saksaan ja Yhdysvaltoihin. Kaupan alan tuottavuuden kasvu on ollut Suomessa kuitenkin verrokkimaita voimakkaampaa, siinä missä tuottavuuden kehitys koko talouden tasolla oli Suomessa vertailumaiden heikointa.
Yli puolet Suomen kaupan tuottavuuskasvusta tulee yritysten sisäisten ja niiden välisten organisoitumisen tehostumisesta eli kokonaistuottavuudesta.
Ruotsissa on reagoitu Suomea aktiivisemmin kaupan alan muutoksiin. Aineettomat investoinnit ovat kasvaneet Ruotsissa merkittävästi koko talouden tasolla sekä kaupan alalla. Ruotsin kauppa on investoinut erityisesti dataan, ohjelmistoihin ja innovaatiotoimintaan. Myös Yhdysvalloissa kehitys on ollut saman suuntaista, sen sijaan Suomi ja Saksa jäävät jälkeen aineettomaan pääomaan panostamisessa.
Suomessa aineettomat investoinnit kasvoivat koronavuosina Ruotsin ja Yhdysvaltojen tahtiin. Tämän jälkeen Ruotsissa ja Yhdysvalloissa myönteinen kehitys jatkui, mutta Suomessa aineettomat investoinnit vähenivät.
— Mielestämme voidaan tehdä se johtopäätös, että Suomen kauppa on ikään kuin ollut lastuna laineilla alan globaalien muutosten merellä. Se on kyllä reagoinut, onnistuneestikin, ulkoa tuleviin muutoksiin, mutta ei laajassa mielessä ole ollut itse ”kuskin paikalla” alaa ravisuttaneiden muutosten, kuten verkkokaupan, hyödyntämisessä, arvioi Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
Miksi sitten ruotsalaiset näyttävät muokkaavan ja rakentavan toimintaympäristöään sekä reagoivan sen muutoksiin suomalaisia aktiivisemmin? Petri Rouvisen mukaan aineistot eivät tarjoa kysymykseen suoraa vastausta.
— Käsityksemme on, että kaiken kaikkiaan kaupan ala Ruotsissa yksinkertaisesti ajattelee isommin ja kansainvälisemmin sekä myös tarttuu rivakammin ja laajemmin havaitsemiinsa uusiin mahdollisuuksiin. Epäilemättä eroja löytyy myös osaavan, riskinottokykyisen ja -haluisen oman pääoman ehtoisen rahoituksen saatavuudessa.
Automatisaation, digitalisaation ja robotisaation myötä palvelujen luonne – ja samalla maine tuottavuuden kiviriippana – on potentiaalisesti muuttunut. Teollisuuden historiasta tuttu voimakas ja pitkäaikainen tuottavuuskehitys on mahdollinen myös palveluissa, katsovat tutkijat. Tuottavuus liittyy tällöin keskeisesti skaalautumiseen, mikä puolestaan on keskeisesti yhteydessä aineettomiin tuotannontekijöihin.
