Tuoreen tutkimuksen mukaan ensimmäisen ulkomaalaisen työntekijän palkkaaminen vaikuttaa myönteisesti Suomen teollisuuden yrityksissä. Ensimmäisen ulkomaisen työntekijän palkkaaminen edistää välittömästi kokonaisviennin kasvua, jonka havaittiin jatkuvan jopa muutamia vuosia palkkauksen jälkeen. Lisäksi vientituotteiden määrä kasvoi yrityksissä. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden määrä on kuitenkin edelleen Suomessa vaatimaton muihin länsimaihin verrattuna.
Maahanmuuttajien määrä on kasvanut Suomessa tasaisesti 90-luvulta lähtien. Vuonna 1990 kaikkien ulkomailla syntyneiden osuus Suomen väestöstä oli vain 0,5 prosenttia, kun vuoteen 2023 mennessä luku oli noussut 6,7 prosenttiin. Ulkomailla syntyneiden työntekijöiden prosenttiosuus on samaa luokkaa kuin heidän osuutensa väestöstä.
Tänään julkaistu Etla-tutkimus Hiring the first non-native worker and exports (ETLA Working Papers No 126) tarjoaa uutta tietoa ensimmäisen ulkomaisen työntekijän palkkaamisen vaikutuksista yrityksen vientiin Suomen teollisuudessa.
Tutkimus osoittaa, että ulkomainen työllisyys on yhteydessä yrityksen kokonaisviennin kasvuun. Ensimmäisen ulkomaisen työntekijän palkkaaminen edistää välittömästi kokonaisviennin kasvua, jonka havaittiin jatkuvan jopa muutamia vuosia palkkauksen jälkeen. Lisäksi vientituotteiden määrä kasvoi yrityksissä.
Mikä selittää viennin kasvua ulkomaisen työntekijän myötä? Tutkimuksen mukaan ulkomaisen työntekijän palkkaaminen lisää todennäköisyyttä viedä tuotteita työntekijän kotimaahan.
— Tulokset viittaavat siihen, että maahanmuuttajien työllistymistä edistävillä toimilla, erityisesti vientiin suuntautuneilla aloilla, voi olla myönteisiä vaikutuksia yritysten suorituskykyyn ja kansainväliseen kauppaan. Ulkomaisilla työntekijöillä on tärkeä rooli kansainvälisten kauppayhteyksien luomisessa esimerkiksi lähtömaidensa kanssa, kertoo tutkimuksesta vastaava Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij.
Suomen vienti siis hyötyisi ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamisesta, mutta maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden määrä on meillä kuitenkin edelleen vaatimaton muihin länsimaihin verrattuna. Yli 70 prosentissa teollisuuden yrityksistä ei ole yhtään ulkomaalaistaustaista työntekijää.
Etla Maczulskij’n mukaan yksi selitys pienelle ulkomaalaisten työntekijöiden määrälle löytyy etniseen taustaan perustuvasta syrjinnästä rekrytoinneissa, mikä on edelleen Suomessa yleistä.
— Jotta Suomen talous voisi täysin hyötyä maahanmuuttajatyövoimasta, tarvitaan enemmän toimia etnisyyteen perustuvan rekrytointisyrjinnän torjumiseksi ja kannustusta ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamiseen, Maczulskij toteaa.
Nyt julkaistun tutkimuksen on rahoittanut Business Finland.
Maczulskij, Terhi: “Hiring the First non-native Worker and Exports”. ETLA Working Papers No 126.
