Tuoreen tutkimuksen mukaan erilaisten kiertotalouden ohjauskeinojen yhdistelmä voisi viedä Suomen lähemmäs kiertotaloustavoitteitaan. Kiertotalouteen liittyvien verojen, tukien, rahoituksen, sääntelyn ja informaatio-ohjauksen avulla tavoite voitaisiin vielä saavuttaa. Tutkimus tunnistaa myös kiertotalouden mittareissa ja niihin liittyvissä tietosisällöissä rutkasti kehitettävää.
Suomen kiertotalousohjelman tavoitteena on kaksinkertaistaa resurssituottavuus ja kiertotalousaste vuoteen 2035 mennessä. Nykytoimet eivät kuitenkaan vaikuta riittäviltä tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisätoimille on siis tarvetta – mutta minkälaisille? Entä kuinka toimien vaikutuksia ja kiertotaloutta pitäisi mitata?
Tänään julkaistu Etla-tutkimus, Miten vauhdittaa kiertotaloussiirtymää? Katsaus mittareihin ja ohjauskeinoihin (Etla Raportti 159) vertailee erilaisia kiertotalouden ohjauskeinoja, näiden keinojen toimintamekanismeja ja eroja sekä esittelee aineistolähteitä kiertotalouden mittaamiseen.
Kiertotaloutta kuvaavien mittareiden osalta havaitaan, että yhtä koko kiertotalouden kattavaa mittaria ei ole. Sen sijaan jokainen nykyisistä kiertotalouden indikaattoreista tarjoaa tietoa jostakin tietystä kiertotalouden osasta, kuten jakamistalouden suuruudesta. Rajoitteistaan huolimatta nykyisetkin mittarit tarjoavat tietoa kiertotalouden kehityksen suunnasta. Mittareissa on kuitenkin kehitettävää vielä rutkasti, toteavat tutkijat.
Tutkimus tunnistaa lukuisia kiertotalouden vauhdittamiseen soveltuvia ohjauskeinoja. Näitä ovat muiden muassa verot, tuet, sääntely, informaatio-ohjaus ja rahoitukseen liittyvät toimet.
— Eri ohjauskeinoilla on hyviä ja huonoja puolia, mistä syystä eri keinojen yhdistelmää on syytä pohtia. Lähtökohtaisesti ulkoisvaikutusten hinnoittelu arvoketjujen eri osissa veroilla tai maksuilla olisi yksi keino pyrkiä varmistamaan, että kestäville valinnoille on kannusteet sekä tuotannossa että kulutuksessa, sanoo Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.
Ohjauskeinojen yhdistelmän suunnittelu vaatii kuitenkin tarkkaa harkintaa. Yksi ratkaisu siirtymän vauhdittamiseksi voisi olla TKI-tukien kohdentaminen nykyistä enemmän kiertotalousratkaisuihin, korostavat tutkijat.
Tutkimuksen on rahoittanut TT-säätiö.
