Suomen palveluviennistä liki puolet tulee IT-palveluiden ja ohjelmistojen viennistä, ilmenee tänään julkaistuista Etla-tutkimuksista. Tietotekniikkapalveluiden lisäksi yritykset vievät liike-elämän palveluita, tavaramerkkejä ja patentteja. Palvelukauppa on kasvussa Suomessakin, mutta kasvu on hitaampaa kuin muualla EU-alueella. Lisäksi Suomen palveluvienti on varsin keskittynyttä verrattuna moniin muihin maihin. Palveluviennin kirjoa olisikin syytä laajentaa tulevaisuudessa, arvioi Etla.
Palveluala on tullut yhä voimakkaammin alttiiksi kansainväliselle kilpailulle, kun sen osuus kansainvälisessä kaupassa kasvaa. Suomenkin tuonnista jo kolmasosa on palveluita – ja viennistäkin 27 prosenttia. Moneen muuhun maahan verrattuna Suomen palveluvienti on kuitenkin varsin keskittynyttä.
Liki puolet (44 %) Suomen palveluviennistä tulee IT-palveluiden ja ohjelmistojen viennistä, ilmenee tänään julkaistuista Etla-tutkimuksista ”Palvelut kansainvälisessä kilpailussa” (Etla Muistio 129), ”Missä määrin Suomi käy kansainvälistä kauppaa?” (Etla Raportti 142) ja ”Palvelualan yrityskaupat – millaisia yrityksiä ostetaan ja mitä yrityskaupasta seuraa?” (Etla Raportti 143).
Tutkimustulosten mukaan valtaosa Suomen palveluviennistä, lähes 80 prosenttia, tulee viidestä tärkeimmästä palveluerästä. Osuus on selvästi suurempi kuin monissa muissa EU-maissa. IT-palvelujen jälkeen Suomen toiseksi tärkein palveluvientierä muodostuu erilaisista liike-elämän palveluista. Kolmanneksi tärkein erä on tavaramerkit, patentit ja muusta aineettomasta omaisuudesta saatu tulo.
IT-palvelut ja ohjelmistot ovat myös Ruotsin palveluviennin tärkein erä (19 %), mutta naapurimme palveluvienti jakaantuu huomattavasti Suomea monipuolisemmin eri palveluihin. Ruotsin yksi erikoisuus on musiikin ja muun audiovisuaalisen tuotannon vienti. Tanskan erityispiirre puolestaan on meriliikenne.
Kaikissa kehittyneissä maissa palvelualat vastaavat jo suurimmasta osasta bruttokansantuotetta ja osuudet ovat kasvussa, huomauttaa nyt julkaistuista tutkimuksista vastaava Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö. Ei siis ole yhdentekevää, miten palvelualat pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa.
-Koska Suomen palveluvienti on varsin keskittynyttä vain muutamiin palveluihin, pitäisi tulevaisuudessa palveluviennin kirjoa pystyä laajentamaan. On todennäköistä, että palvelukaupan kokonaisarvo vain kasvaa tulevaisuudessa, vaikka kansallisten ja alueellisten etujen esiinmarssi kasvua hieman hidastaisikin, Ali-Yrkkö sanoo.
EU-maiden palveluviennistä hieman yli puolet suuntautuu EU-alueen ulkopuolelle. Suomen palveluviennin tärkein kohde EU:n ulkopuolella on Yhdysvallat: viime vuonna Suomi vei Yhdysvaltoihin palveluja yli kuuden miljardin euron arvosta. Suomen palvelukauppa on kasvanut, mutta hitaammin kuin muualla EU-alueella.
Palveluala kansainvälistyy myös siten, että Suomeen tulee ulkomaisia palvelualan yrityksiä. 2010-luvulla Suomessa ostettiin yli tuhat palvelualan yritystä, ja näistä kaupoista joka kolmannessa ostaja oli ulkomainen yritys. Ostojen kohteena oli usein hoiva- ja lääkäripalveluita tarjoava yritys sekä IT- ja viestintäalan yritys.
Etlan tutkimuksen mukaan yrityskaupoilla ei ole ollut vaikutusta kauppakohteena olleen yrityksen myöhempään työllisyyden, liikevaihdon tai arvonlisän kehitykseen. Sen sijaan yrityksen kannattavuus ja vakavaraisuus yleensä heikkenevät kaupan myötä. Syyt heikkenemisen takana ovat kuitenkin vielä epäselviä ja vaatisivat lisätutkimuksia.
Palvelut kansainvälisessä kilpailussa -tutkimushankkeessa on tutkittu palveluyritysten ja palvelutoimintojen kansainvälistymistä kolmesta eri näkökulmasta. Tutkimushanketta on rahoittanut Palvelualojen työnantajat Palta ry.
