Metsäala on merkittävien muutosten edessä jo lähivuosina ja varautuminen tulevaan pitäisi aloittaa jo nyt, kuului FutureForest2040-tutkimushankkeen pääsanoma Koli Forum Round Tablen yhteydessä järjestetyssä seminaarissa. Kolin jylhissä maisemissa metsäalan rakenteellisia muutoksia sekä markkina- ja työllisyysnäkymiä pohdittiin niin asiantuntijoiden kuin alan toimijoidenkin kesken. Kolmivuotinen tutkimushanke päättyy tänä vuonna.
Euroopan metsäinstituutin EFI:n ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan laaja yhteistutkimus FutureForest2040 on kolmessa vuodessa luonut näkymän, miten metsäala, siihen liittyvät tuotteet ja palvelut sekä puun käyttö muuttuvat lähivuosikymmeninä.
Hankkeen tulokset tukevat merkittävällä tavalla Suomen metsäsektorin sopeutumista rakenteellisiin muutoksiin sekä lyhyellä (2025) että pitkällä (2040) aikajänteellä, sanoo Etlassa tutkimuksesta vastannut tutkimuspäällikkö Martti Kulvik.
– Erityisesti tässä tutkimuksessa olemme keskittyneet työllisyys-, vienti- ja arvonlisävaikutuksiin Suomen taloudessa. Olemme EFI:n kanssa arvioineet myös osaamistarvemuutoksia ja sitä kautta koko alan koulutukseen liittyviä uudistustarpeita, Kulvik kertoo.
Muutoksia, niin uhkia kuin mahdollisuuksiakin, tuo tulevaisuus mukanaan runsaasti myös metsäalalle. Metsätaloudessa ns. draiverit eli kehitystä ajavat muutokset näkyvät mm. metsänhoitotavoissa, metsänomistajakunnassa, maankäytön ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteissa ja metsätuhoriskeissä.
Kansainvälisessä keskustelussa on pitkään ollut jo viitteitä siitä, että puun käyttöä energiantuotannossa halutaan rajoittaa. Suomen metsäteollisuudelle puuenergian korvaamisen kustannus voi olla miljardeja, jos energian hinnat jatkavat nousuaan, Kulvik arvioi. Toisaalta tuotannon arvokasvu voi kompensoida kustannukset.
Etlan tutkija Jussi Lintunen kävi seminaarissa tarkemmin läpi myös metsäteollisuuden markkinanäkymiä ja kehitystrendejä. Etlan ennusteosuudesta on tutkimuksessa vastannut tutkija Birgitta Berg-Andersson.
– Markkinanäkymiin Suomessa ovat vaikuttaneet monet tekijät, mm. viimeaikaiset lakot ja isot sokit, kuten COVID-19 ja sota. Vaikutukset näkyvät esimerkiksi Venäjän raaka-ainetuonnin tyrehtymisessä sekä sodan ja pakotteiden seurauksena syntyneessä energiakriisissä. Pitkällä aikavälillä tietenkin ilmastopolitiikkaan ja ympäristöön liittyvä sääntely vaikuttavat teollisuuden näkymiin, Jussi Lintunen totesi.
Raportissa tutkijat arvioivat, että metsäteollisuuden tuotannon arvonlisä kasvaa tulevaisuudessa, erityisesti jos tuotannon sivuvirtoja pystytään hyödyntämään korkean arvonlisän tuotteiden valmistuksessa. Tämä edellyttää, että puunjalostuksessa syntyviä sivuvirtoja saadaan vapautettua energiantuotannosta.
Koli Forumin pääpuhujana esiintyi Euroopan metsäinstituutin yhteyshenkilö Harald Mauser Brysselistä. Hän pohti puheenvuorossaan mm. sitä, onko komission politiikkatoimia tehty pelkästään tätä päivää vai sittenkin tulevaa silmällä pitäen.
Avoin keskustelu on Mauserin mukaan joka tapauksessa alkanut.
– Hiilinielukehitystä voidaan helpottaa myös erilaisilla tukitoimilla ja -politiikoilla, Mauser muistutti.
Tutkimuksesta EFI:ssä vastannut tutkija Janni Kunttu kävi omassa puheenvuorossaan läpi tutkimuksen laajaa skenaariotyötä. Hän aloitti korostamalla, että vastoin yleistä luuloa skenaario ei tarkoita ennustetta.
– Skenaariot eivät ole ennusteita, ne ovat vaihtoehtoisia kehityskulkuja tulevaisuudelle. Tässä hankkeessa tuloksena meillä on kolme hyvin erilaista skenaariota, miltä tulevaisuus voisi näyttää vuonna 2040. Kun aloitimme, pidimme alussa skenaarioita turhan negatiivisena, mukana oli esimerkiksi kasvanut sodan uhka. Pidimme sitä kaukaa haettuna. Nyt Venäjän hyökkäyssodan myötä on käynyt ilmi, etteivät skenaariot olleetkaan liian negatiivisia. Tästä skenaariotyössä on pohjimmiltaan kysymys, niistä ennustamattomista ja tuntemattomistakin vaihtoehdoista, Kunttu kertoi.
Hankkeen kolme kansainvälistä skenaariopolkua ovat Biodiversiteetti & Suunnitelmatalous, Kiertotalous yltäkylläisyyden säilyttäjänä sekä Yhteenkuuluvuuden aikakausi. Polkuihin voi tutustua tarkemmin tutkimusraportissa, Etlan nettisivuilla.
FutureForest2040 -tutkimushankkeen konkreettisena tavoitteena oli ennakoimalla luoda tiekartta, miten metsäala, siihen liittyvät tuotteet ja palvelut sekä puun käyttö tulevat muuttumaan lähivuosikymmeninä. Hanke jakautui neljään toisiinsa kytkeytyvään työpakettiin.
Ensimmäisessä työpaketissa ennakoidaan lähivuosien kehitystä Etlan ennustemallin ja lähivuosikymmenien kehitystä skenaarioiden avulla, ja työssä yhdistettiin useita tulevaisuudentutkimuksen ja ennakoinnin menetelmiä sekä työkaluja.
Toisessa työpaketissa analysoitiin kvantitatiivisilla menetelmillä eri skenaarioiden synnyttämiä vaikutuksia metsäsektoriin ja koko kansantalouteen sekä toimialoihin. Kolmannessa työpaketissa tuotettiin eri skenaarioihin ja niiden synnyttämiin vaikutuksiin liittyviä politiikka- ja toimenpidesuosituksia. Neljäs työpaketti sisälsi sitten eri kohderyhmien viestinnän hankkeen etenemisestä ja tuloksista.
Loppuseminaari Kolilta välitettiin suorana livestriiminä verkossa ja se on tallenteena katsottavissa EFIn YouTube-kanavalla.
Tutkimushankkeen on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lisätietoa hankkeesta EFI:n ja Etlan sivuilta. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa www.mmsaatio.fi
Tutustu hankkeeseen Etlan sivuilla
