Valtion menoja rajoittavaan budjettikehykseen on sitouduttava ja velkaura on käännettävä laskuun, esittää Etla tänään julkaistussa muistiossaan. Etla on huolissaan siitä, ettei menokehykselle ole osoitettu kansallisia pitkän aikavälin tavoitteita, vaan sen sijaan keskitytään lähinnä vuotuisiin talousarvioihin. Myös sote-uudistuksen myötä syntyvien uusien hyvinvointialueiden menojen kontrollointi tulee pian ratkaista.
Etlan ”Muistioita tulevalle hallitukselle” julkaistiin maanantaina 24. lokakuuta virtuaalitilaisuudessa Helsingissä. Julkaisussa pohditaan tutkimukseen perustuvia keinoja mm. velkaantumisen lopettamiseksi, työvoiman riittävyyden varmistamiseksi, osaamistason nostamiseksi, investointien lisäämiseksi sekä vihreän siirtymän varmistamiseksi.
Etlan suositukset lyhyesti:
Suomi on ulkoisille sokeille altis ja kestävyysvajeesta kärsivä kansantalous, jolloin on välttämätöntä pyrkiä hillitsemään julkisen talouden velkaantumista. Seuraavalla vaalikaudella tarvitaan kokonaisvaltaista ja kannustavaa “Suomi-strategiaa” kasvun kiihdyttämiseksi ja velkaantumisen hillitsemiseksi.
Valtion menokehystä on uudistettava ja Suomen finanssipolitiikka on selkeämmin ankkuroitava velkakestävyyden turvaamiseen. Tulevan hallituksen on määritettävä, millä keinoin jatkossa voidaan tehdä poikkeamia kehyksiin.
– Suomen talouspolitiikassa on tehtävä käsijarrukäännös. Viimeiseen 14 vuoteen ei ole ollut lainkaan talouskasvua, mutta julkinen velka jokaista suomalaista kohti on kaksinkertaistunut. Nyt korot ovat alkaneet nousta eikä velkaantumista vieläkään hillitä, näin emme voi jatkaa. On mahdotonta esittää täysin uusia keinoja, mitä ei olisi 14 vuoteen esitetty. Ehdotamme siksi monia vanhoja tuttujakin lääkkeitä, joita ei ole pantu toimeen. Näihin kuuluvat työnteon kannustavuuden, investointien ja työperäisen maahanmuuton lisääminen, osaamistason nostaminen ja vihreän siirtymän nopeuttaminen, luettelee Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Tänään julkaistussa ”Muistioita tulevalle hallitukselle” -koosteessa Etla esittää konkreettisia, tutkimukseen perustuvia uudistusehdotuksia, joilla velkaantumista saadaan hillittyä ja talouskasvua kiihdytettyä.
Etlan ehdottamia uudistuksia ongelmien ratkaisemiseksi esitetään kuudessa eri kokonaisuudessa: 1) kannustimet, 2) koulutus ja osaaminen, 3) maahanmuutto, 4) investoinnit, 5) vihreä siirtymä ja 6) finanssipolitiikan säännöt.
Kasvu edellyttää näkymää osaavasta työvoimasta, mutta myös työvoiman riittävyydestä on pidettävä huolta. Viime vuonna työttömyysloukussa eli tilanteessa, jossa henkilön ei kannata rahallisesti ottaa työtä vastaan, oli 136 500 henkeä.
– Vaikka työllisyysluvut ovat kohentuneet, on Suomessa edelleen suuri työttömien joukko. Palkkojen jyrkkä marginaaliverotus yhdessä tulonsiirtojärjestelmän kanssa luo kannustinongelmia laaja-alaisesti työmarkkinoille. Kannustimien parantaminen on kuitenkin tehtävä kohdennetusti, jotta toimet ovat kustannustehokkaita, toteaa Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti.
Väestön ikääntyminen luo erityistä painetta työmarkkinoille ja se lisää maahanmuuton merkitystä Suomen hyvinvointivaltion ylläpitämisessä. Ilman työperäisen maahanmuuton merkittävää lisäystä kestävyysvajeen hillitseminen on entistä haasteellisempaa. Siksi on pyrittävä lisäämään myös Suomen houkuttelevuutta ulkomaisille osaajille.
‒ Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien osaaminen lisää innovaatiotoimintaa sekä kiihdyttää talouskasvua. Osaava ulkomainen työvoima ei tutkimusten perusteella syrjäytä kotimaista osaamista vaan lisää sitä. Lupaprosessia on jatkossa sujuvoitettava ja Suomen houkuttelevuutta lisättävä, esimerkiksi verotuksen keinoin, toteaa Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij.
Työperäisen maahanmuuton edistäminen vaatii lupaprosessien nopeuttamista ja sujuvoittamista. Etlan tutkijat suosittavat muistiossa myös määräaikaista tuloverotuksen kevennystä kaikille maahan muuttaville ulkomaisille asiantuntijoille ja tutkimus- ja kehitystyöhön tuleville.
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
Vaihde ja vastaanotto avoinna arkisin klo 8.30–15:30.
+358 (09) 609 900