Etlan laatiman pitkän aikavälin ennusteen mukaan tuottavuuskasvu on Suomessa keskimäärin reilun prosentin vuodessa vuosina 2023–2043. Positiivisen sysäyksen Suomen talousnäkymiin voi pitkällä aikavälillä tuoda vihreä siirtymä. Etla ennustaa, että tehtyjen työtuntien määrä pysyy liki muuttumattomana seuraavana kahtena vuosikymmenenä. Ennuste on tältä osin optimistinen, koska Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan työikäinen väestö supistuu tasaisesti. Jotta Etlan ennuste toteutuisi, pitää työllisyysasteen nousta ja työntekijöiden keskimäärin tekemien työtuntien määrän supistumisen jatkossa hidastua.
Talouskasvu teollisuusmaissa on hidastunut laajalti, kun tuottavuuskehitys on maltillistunut eikä työikäisen väestön määrä kasva enää entiseen tahtiin. Samat globaalit trendit näkyvät myös Suomen pitkän aikavälin talousnäkymissä, joihin maailmantalouden kehitys vaikuttaa merkittävästi.
Etlan laatiman pitkän aikavälin talousennusteen mukaan Suomen tuottavuuskasvu on keskimäärin 1,1 prosenttia vuosina 2023–2043. Ennuste on alun perin laadittu Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun kesäkuussa järjestämään Taloustutkijoiden kesäseminaariin ja se julkaistaan myöhemmin syksyllä Taloustieteellisen Yhdistyksen julkaisemassa Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa (KAK). Ennusteen ovat Etlassa laatineet ennusteryhmän tutkijat Ville Kaitila ja Sakari Lähdemäki.
Teollisuudessa ja korkean tuottavuuden palvelualoilla tuottavuuden kasvuvauhdiksi ennakoidaan jatkossa noin kahta prosenttia vuodessa. Julkisten palveluiden tuottavuuskehitys pysyy kuitenkin muita heikompana ja alan palveluiden kysynnän kasvaessa ala heikentää koko talouden keskimääräistä tuottavuuskasvua seuraavankin kahdenkymmenen vuoden aikana. Lisäksi niin jalostuksen kuin palvelujenkin puolella on yksityisen sektorin toimialoja, joilla tuottavuuskasvun odotetaan pysyvän heikkona.
– Ennusteessamme arvioitu tuottavuuden kasvuvauhti on keskimäärin hieman nopeampaa kuin finanssikriisin jälkeen on nähty. Oletuksena on muun muassa, ettei julkisten palveluiden tuottavuuskehitys olisi ihan niin huonoa kuin aiemmin ja että niiden tuottavuuden aleneminen pysähtyisi kokonaan ennusteen jälkipuoliskolla. Jos näin ei kuitenkaan tapahdu, työvoiman tarve alalla voi olla suurempi ja bkt:n kasvu ennustettamme hitaampaa, Etlan tutkija Ville Kaitila huomauttaa.
Etla ennustaa, että tehtyjen työtuntien määrä pysyy lähestulkoon muuttumattomana seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Tehtyjen työtuntien määrä vähenee teollisuudessa. Sen sijaan korkean tuottavuuden palvelualoilla ja muilla yksityisen sektorin aloilla työtunnit kasvavat hieman. Selvintä työtuntien kasvu on julkisella sektorilla, koska ikääntyvän väestön myötä terveyspalveluiden kysyntä kasvaa.
Yksi kokonaistuottavuuden kasvua ajava tekijä on tutkimus- ja kehitystoiminta. Etla ennustaa, että t&k-intensiteetti nousee ja yltää keskimäärin kolmeen prosenttiin vuosina 2023–2033. Vuosina 2033–2043 t&k-intensiteetiksi arvioidaan vielä puoli prosenttiyksikköä tätäkin enemmän. Kasvu on kuitenkin hidasta, vaikka sitä tuetaan poliittisin toimin.
Tutkijat arvioivat, että vihreä siirtymä voi tuoda positiivisen sysäyksen niin kysyntään kuin tuottavuuden kasvuunkin. Myös Nato-jäsenyys, vakaa toimintaympäristö sekä Euroopan ja Yhdysvaltojen halu siirtää tuotantoa takaisin länsimaihin voivat lisätä kiinnostusta Suomea kohtaan valmistusmaana.
– Onkin mahdollista, että uudet teollisuus- ja palveluinvestoinnit tukevat talous- ja tuottavuuskasvua ennusteperiodilla enemmän kuin olemme arvioineet. Kristallipalloon katsominen näin pitkän aikavälin ennusteessa tuo varmasti eteen myös kehityskulkuja, joita emme nyt vuonna 2023 vielä osaa nähdä. Tämän hetken näkemyksen perusteella kasvu on kuitenkin jatkossakin harmillisen hidasta, Etlan Sakari Lähdemäki sanoo.
Etlan pitkän aikavälin ennuste julkaistaan yksityiskohtaisemmin Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa myöhemmin syksyllä 2023. Ennuste esiteltiin ekonomisteille Taloustutkijoiden kesäseminaarissa Jyväskylässä kesäkuussa.
