Globaalien datajättien erikoistuminen ICT-teknologioihin on nostanut ne etulyöntiasemaan Eurooppaan verrattuna. Euroopan teknologinen riippuvuus Yhdysvalloista ja Kiinasta on osoittautumassa riskiksi uudessa kilpailutilanteessa, todetaan valtioneuvostolle aiemmin tänä vuonna tehdyssä tutkimuksessa. Suomella on edelleen eurooppalaisessa vertailussa etumatkaa ICT-teknologioiden kehittämisen sekä tekoälyn ja datan hyödyntämisen osalta, erityisesti suurissa teollisuusyrityksissä. Etumatkaa ei kuitenkaan tule hukata vaan varmistua, että panostukset riittävään osaamiseen ja teknologioihin ovat kunnossa geoekonomisen kilpailun kiihtyessä.
Suomen ja Euroopan teknologinen riippuvuus suurvalloista on uudessa kilpailuympäristössä osoittautumassa riskiksi. Geoekonomisen kilpailun kiihtyminen korostuu erityisesti kriittisillä sektoreilla, kuten ICT-alalla, jossa kiinalaiset ja yhdysvaltalaiset teknologiajätit ovat onnistuneet saamaan etulyöntiaseman.
Suomi on jäänyt jälkeen maailman teknologisesta eturintamasta monilla tieto- ja viestintäteknologian alueilla – kuten muukin Eurooppa. Datajätit ovat kasvattaneet erikoistumistaan erityisesti henkilödatan keräämiseen, tallentamiseen ja analysointiin liittyvissä teknologioissa. Tämä ilmenee alkuvuodesta julkaistusta Ulkopoliittisen instituutin (UPI), Etlan ja VTT:n valtioneuvoston kanslian rahoittamasta tutkimuksesta “Europe Facing Geoeconomics: Assessing the EU’s and Finland’s Risks and Options in the Technological Rivalry”. Tutkimuksessa pyrittiin tunnistamaan ja arvioimaan erilaisia geoekonomisia riskejä Euroopalle, ja erityisesti Suomelle, sekä pohtimaan mahdollisia sopeutustoimia.
Suomella on kuitenkin yhä suhteellista etua monien uusien ICT-teknologioiden kehittämisessä ja teknologioiden käytössä, muistuttaa Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.
‒ Vaikka Suomen suhteellinen teknologinen etu on heikentynyt verrattuna Kiinaan ja Yhdysvaltoihin niin mahdollisuuksia ja potentiaalia on edelleen. Potentiaalia on esimerkiksi tekoälyn ja datan hyödyntämisessä, jossa olemme Euroopan kärkikastia – erityisesti suurten suomalaisten teollisuusyritysten joukossa, Koski toteaa.
Etlan Kosken mukaan etumatkaa ei kannata hukata. Nyt tulisi pohtia tarkoin, minkälaisia mahdollisuuksia liiketoiminnalle tarjoavat jo käytettävissä olevat datavarannot sekä osalle yrityksistä avautuvat globaalien teknologiajättien datat, ja minkälaisia investointeja ne vaativat. EU-parlamentin vastikään hyväksymä ja näillä näkymin vuoden 2024 alkupuolella sovellettavaksi tuleva Digimarkkina-asetus (DMA) velvoittaa datajättejä jakamaan alustojensa dataa niitä käyttävien eurooppalaisten ja suomalaisten yritysten kanssa. Tämä avaa mahdollisuuksia monille yrityksille.
Uudenlainen kilpailuympäristö tarkoittaa suomalaisille yrityksille uudenlaisia liiketoiminta- ja innovaatiomahdollisuuksia. Samalla se kuitenkin edellyttää panostuksia osaamiseen ja teknologioihin, joita tarvitaan datan hyödyntämiseen.
‒ Kamppailu osaajista on äärimmäisen tiukkaa. Suomalaisten yritysten tulevaisuuden kilpailukyvyn näkökulmasta on olennaisen tärkeää, että pystymme houkuttelemaan Suomeen riittävästi osaajia. Investoinnit t&k-toimintaan ja eturintaman osaamiseen keskeisillä teknologia-aloilla on yksi keino lisätä Suomen kiinnostavuutta, Etlan Heli Koski pohtii.
Helmikuussa 2022 julkaistu tutkimus on Ulkopoliittisen instituutin, Etlan ja VTT:n laatima. Etlasta tutkimukseen osallistuivat Heli Koski & Ville Kaitila.
Julkaisun pysyvä osoite on valtioneuvoston julkaisuarkistossa
