Suomalainen koulutustaso ja osaaminen ovat laskeneet – nykyinen kehityssuunta uhkaa jo Suomen tulevaa talouskasvua

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan Suomen tulee panostaa osaamiseen ja koulutukseen sekä työmarkkinoiden dynamiikan kiihdyttämiseen, jotta työllisyys ja tuottavuuskehitys vahvistuisivat. Sekä suomalainen koulutustaso että osaaminen ovat laskeneet ja nykyinen kehityssuunta uhkaa jo Suomen talouskasvua tulevaisuudessa. Työmarkkinoiden dynaamisuudesta tulee huolehtia myös poliittisin päätöksin.

Pisa-tutkimuksissa testitulokset luonnontieteiden, matematiikan ja lukutaidon osalta ovat laskeneet vuoden 2006 jälkeen. Luonnontieteellinen osaaminen on yhdeksässä vuodessa pudonnut yhden kouluvuoden oppimäärän verran. Tulokset antavat viitteitä sille, että Suomessa inhimillisen pääoman taso on laskussa ja tämä kehityssuunta tulee näkymään myöhemmin heikompana talouskasvuna. Suomessa koulutustason nousun pysähtyminen on paikannettavissa 2000-luvun alkupuolelle, mikä on seurausta koulutuspoliittisista päätöksistä. Tällöin tarjontaa supistettiin ja tämä näkyy nyt nuorten korkeakoulutustasossa.

Suomalainen koulutustaso olisi Pisa-testituloksia helpommin korjattavissa esimerkiksi lisäämällä kolmannen asteen aloituspaikkoja, arvioi Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.

– Nykykehityksen valossa 1970-luvun lopussa syntyneet ikäryhmät uhkaavat jäädä Suomen korkeimmin koulutetuiksi ikäryhmiksi. Sekä koulutustaso että osaaminen ovat meillä laskussa. Kehityssuunta on pysäytettävä, jotta Suomi voi tulevaisuudessakin kasvaa ja ylläpitää hyvinvointivaltiota.

Tuottavuuskehityksen edellytyksenä ovat Kauhasen mukaan dynaamiset työmarkkinat. Suomen työmarkkinat ovat nykyisellään varsin dynaamiset, sillä suhdannetilanteesta riippumatta työpaikkoja sekä syntyy että tuhoutuu. Työmarkkinoiden dynamiikka ei kuitenkaan ole kiihtymässä vaan päinvastoin, Kauhanen muistuttaa.

– Yhdysvalloissa työmarkkinoiden dynamiikka on hiipunut koko 2000-luvun, ja vaikka Suomessa kehitys on ollut vakaampaa, on meilläkin nähtävissä viitteitä dynamiikan hiipumisesta. Työmarkkinoiden dynaamisuuteen voidaan kuitenkin vaikuttaa poliittisin päätöksin. Esimerkiksi kilpailukieltosopimusten yleistymiseen tulisi kiinnittää huomiota.

Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet kilpailukieltosopimusten hidastavan työmarkkinoiden dynamiikkaa ja innovaatioiden leviämistä. Purkamalla työvoiman liikkumisen esteitä, kuten täsmentämällä kilpailukieltosopimusten käyttöön liittyvää sääntelyä tai päivittämällä irtisanomissuojaa, voidaan kiihdyttää työmarkkinoiden dynamiikkaa, toteaa Kauhanen keväällä julkaistussa Suomen kasvu -kirjassa.

Myös suomalaisen palkkamuodostuksen tulisi muuttua joustavammaksi. Etla muistuttaa, että kansainvälisellä tasolla tarkasteltuna nimellispalkat ja erityisesti reaalipalkat ovat Suomessa erittäin jäykkiä: palkkajäykät maat menettävät tutkimusten valossa merkittävästi kilpailukykyään verrattuna rahaliiton maihin, joiden palkat ovat joustavia. Palkkajäykkyyden vähentämiseen oiva keino olisi paikallisen sopimisen mahdollisuuden lisääminen, jolloin työehdot sovittaisiin yritystasolla: näin palkat saataisiin sopeutettua yrityksen kohtaaman mahdollisen negatiivisen sokin tilanteeseen.

 

Kauhanen, Antti: Osaavan työvoiman tarjonta ja työmarkkinat. Teoksessa Suomen kasvu – Mikä määrää tahdin muuttuvassa maailmassa? Toim. Seppo Honkapohja ja Vesa Vihriälä. Taloustieto Oy. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA. Paulon säätiö.

 

Lisätietoja: Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, ETLA, p.+358 50 5697627, antti.kauhanen@etla.fi