Työn tuottavuus Suomen rakennusalalla on pysynyt lähes muuttumattomana koko 2000-luvun ajan, todetaan tänään julkaistussa tutkimuksessa. Tuottavuuskasvua on kuitenkin tapahtunut rakentamisen arvoketjun muissa osissa kuin varsinaisessa rakentamisessa. Kunnallisilla ja valtiollisilla toimijoilla olisi merkittävinä rakennushankkeiden tilaajina mahdollisuus vaikuttaa alan tuottavuuden kasvattamiseen entisestään esimerkiksi innovaatiotoimintaa edistämällä ja ottamalla käyttöön digitaalisia ratkaisuja.
Suomen kansantaloudessa rakennusalalla on merkittävä rooli, sillä ala työllistää noin 260 000 työntekijää, mikä vastaa liki 18 prosenttia koko yrityssektorin työllisyydestä. Vuonna 2018 alan yritykset tuottivat arvonlisää yli 14 miljardia euroa, mikä on yli 17 prosenttia kaikkien Suomessa toimivien yritysten arvonlisästä. Rakennusalan merkitys kansantaloudessa on 2000-luvulla vain kasvanut.
Rakennusalan tuottavuuden kasvu on tänään julkaistun Etlan, Tampereen Yliopiston ja BES Built Environment Services Oy:n tutkimuksen mukaan pysynyt ennallaan koko 2000-luvun ajan. Myös Ruotsissa ja Itävallassa on ollut samanlainen kehitys, mutta Tanskassa alan tuottavuus on kasvanut. Tulokset paljastavat kuitenkin, että vaikka itse rakentamisen tuottavuuskasvu onkin Suomessa pysähtynyt, tuottavuus on itse asiassa kasvanut rakentamisen arvoketjuissa. Tämä selittyy osin sillä, että rakennusalan tuottavimpia tehtäviä on siirtynyt arvoketjun muihin osiin.
– Aiemmin työmaalla tehtyjä rakennusten osia ja työvaiheita on siirretty tehtäväksi tehtailla. Tällöin nämä eivät tilastoidu enää rakennusalalla vaan muille toimialoille. Kuvaavana esimerkkinä toimivat betoniraudoitusten taivutukset, jotka aikoinaan tehtiin työmaalla. Tämä työ on siirtynyt jo vuosia sitten tehtaisiin, joissa taivutukset voidaan tehdä laadukkaammin automaation avulla. Automaation tuottavuusvaikutus näkyykin sitten metallituoteteollisuudessa eikä rakentamisen alalla, selittää Etlan tutkimuspäällikkö Martti Kulvik.
Tuottavuuden taso on korkeinta rakennusalan suurissa yrityksissä, mutta kannattavuus puolestaan on parhainta pienissä, alle 50 työntekijän yrityksissä. Ulkomaalaisomisteiset yritykset osoittautuivat rakennusalalla heikommin kannattaviksi kuin kotimaiset yritykset, mikä yllätti tutkijat.
Yksi keino parantaa rakennusalan heikkoa tuottavuutta on digitalisaation entistä parempi hyödyntäminen koskien esimerkiksi digitaalista tietomallinnusta. Tämä mahdollistaisi virheiden ennaltaehkäisyä, päällekkäistä työtä, ja suunnittelun sekä toteutuksen parempaa yhteensovittamista.
Myös innovaatiotoiminta on tärkeässä roolissa. Rakennusalan pitkäjänteistä innovaatiotoimintaa haittaavat tällä hetkellä rakennusprosessien jatkuvan kehityksen tuloksena hioutuneet toteutustavat, joiden vähänkään radikaalimpi kyseenalaistaminen ja muokkaaminen on suuren työn takana. Innovatiivisuuden esteinä ovat myös suunnittelun ja itse rakentamisen eriytyminen.
– Tämä tarkoittaa, että rakennuksen suunnittelee toinen taho, jonka urakoitsija sitten toteuttaa hyödyntäen useita aliurakoitsijoita ja -hankkijoita. Prosessiin kuuluvien tahojen yhteistyö kestää monesti vain yksittäisen rakennushankkeen ajan, jolloin koko prosessin analysointi ja toiminnan parantaminen ovat vaikeasti toteutettavissa, Etlan Kulvik arvioi.
Tutkijat korostavatkin julkisen sektorin roolia rakennusalan toimintatapojen uudistamisessa. Julkinen sektori on merkittävä rakennusten tilaaja, joka voisi mahdollistaa alan toimijoiden kilpailun innovatiivisella tavalla. Jo tarjouspyynnössä pitäisi määritellä halutut tavoitteet, mutta ratkaisujen kehittäminen tulisi jättää markkinoiden vastuulle. Kilpailevien tarjousten pyytäminen useilta eri urakoitsijoilta mahdollistaisi vaihtoehtoisten ja innovatiivisten ratkaisujen löytämisen. Tärkeää olisi myös rakennusalalla vakiintuneiden lyhyiden yhteistyösuhteiden pidentäminen.
22.huhtikuuta julkaistussa Etla-tutkimuksessa Rakennusalan kilpailukyky ja rakentamisen laatu Suomessa arvioitiin rakennusalaa ja sen kehitystä, kilpailutilannetta, rakennetta ja tuottavuuskehitystä sekä verrattiin Suomen rakennusalaa muihin maihin. Tarkoitus oli löytää tuottavuuskehitykseen vaikuttaneita tekijöitä. Lisäksi pyrittiin analysoimaan rakennusalan kansainvälistymistä ja siihen liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita.
Rakennusalan kilpailukyky ja rakentamisen laatu Suomessa -raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Sen ovat laatineet Ari Ahonen, Jyrki Ali-Yrkkö, Aleksi Avela, Juha-Matti Junnonen, Martti Kulvik, Tero Kuusi, Kalle Mäkäräinen ja Jukka Puhto.
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
Vaihde ja vastaanotto avoinna arkisin klo 8.30–15:30.
+358 (09) 609 900