Suomen bkt supistuu todennäköisesti lähes 10 prosenttia tänä vuonna

Teimme Etlassa 17.3. laskelman, jossa arvioimme Suomen bkt:n supistuvan tänä vuonna 1–5 prosenttia COVID-19-pandemian ja sen aiheuttamien talouden sulkutoimien seurauksena.

Tilanne on tuon maaliskuun puolenvälin jälkeen synkentynyt monella mittarilla, vaikka myös keskustelu talouden avaamisesta on käynnistynyt kahden viime viikon aikana. Rajoitustoimia on Suomessa laajennettu sulkemalla koulut, ravintolat ja kahvilat (ulosmyyntiä lukuun ottamatta), samalla kun Uusimaa on eristetty muusta maasta.

Globaalisti pandemia on pahentunut, erityisesti Euroopassa ja Yhdysvalloissa, joissa talouden sulkutoimia on tiukennettu. Osakemarkkinat ovat rauhoittuneet, mutta arvioita maailman talouskasvusta on laskettu jyrkästi – maailmantalouden ennustetaan nyt supistuvan tänä vuonna selvästi, ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1945. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi, että 189 maailman maasta 170:ssä bkt henkeä kohden laskettuna supistuu tänä vuonna.

Suomen taloutta alettiin sulkea maaliskuun puolivälistä lähtien rajoittamalla suuria kokoontumisia. Toimia kiristettiin maaliskuun lopussa, ja ne ovat Uudenmaan eristämistä lukuun ottamatta voimassa todennäköisesti toukokuun loppuun saakka.

Talouden sulkutoimet kestäisivät Suomessa siis ainakin yli kaksi kuukautta.

Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että koronavirustartunnat ovat Suomessa melko hyvin hallinnassa. Niinpä taloutta voidaan todennäköisesti ryhtyä avaamaan kesäkuusta lähtien, joskin varmasti asteittain. Voidaankin karkeasti arvioida, että Suomen talous on sulkutoimien alaisena tänä vuonna vähintäänkin 2–3 kuukautta. OECD arvioi, että talouden sulkeminen yhdeksi kuukaudeksi maksaa noin 2 prosenttia vuositason bkt:sta. Niinpä Suomen talous supistuisi pelkästään sulkutoimien laskennallisiin vaikutuksiin perustuen tänä vuonna 4–6 prosenttia.

OECD:n laskelma arvioi talouden sulkutoimien kustannuksia kuukautta kohden. Kun laskelma mekaanisesti muutetaan vuositason bkt-vaikutukseksi, implisiittisesti oletetaan, ettei pandemia vaikuta talouden toimintaan lockdownia seuraavina kuukausina. Siispä, jotta Suomen talouden supistuminen jäisi mainittuun 4–6 prosenttiin, pitäisi bkt:n palata entiselle uralleen heti sulkutoimien päätyttyä. Näin tuskin tulee tapahtumaan.

Ainakin osaa ihmisistä pandemia on säikäyttänyt siinä määrin, että he palaavat vanhoihin kulutustottumuksiinsa asteittain. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tehdyn tuoreen kyselyn mukaan 24 prosenttia ihmisistä ei pidä miellyttävänä ajatusta mennä ostokeskukseen ainakaan kuuteen kuukauteen. Keskuspankki Fedin Bostonin aluekonttorin johtaja Eric Rosengren kiteytti tilanteen hyvin Wall Street Journalin haastattelussa: ”Talous voi elpyä vasta sitten, kun ihmiset uskaltavat pitää taas kiinni metrotangoista”.

Kevään aikana nähdään myös useita konkursseja, eli Suomen taloudessa ehtii tuhoutua kapasiteettia hallituksen tukipaketeista huolimatta. Vaikka esimerkiksi uusia ravintoloita syntynee kriisin jälkeen nopeasti, kapasiteetin ja työllisyyden palautuminen entiselle tasolleen ottaa aikansa.

Oma lukunsa on vielä se, miten pandemia etenee globaalisti.

Vaikka Suomi ja muut kehittyneet maat saisivat taudista otteen kesään mennessä, saattaa tilanne pahentua tuntuvasti esimerkiksi Etelä-Amerikan ja Afrikan kehittyvissä maissa. Jo nyt kehittyvistä talouksista on vedetty kansainvälisiä pääomia pois ennätysvauhtia. Öljyn ja muiden raaka-aineiden hinnat ovat romahtaneet, mikä heikentää edelleen kehittyvien talouksien näkymiä. Kehittyvien talouksien tilanne vaikuttaa myös Suomen vientipotentiaaliin ja voi siten hidastaa muuten hyvin käynnistyvää elpymistä loppuvuonna.

Onkin hyvin todennäköistä, että Suomen bkt supistuu tänä vuonna vähintään 5 prosenttia ja todennäköisesti lähemmäs 10 prosenttia, sillä talous alkaa elpyä vauhdikkaammin vasta kuluvan vuoden viimeisellä neljänneksellä.  Samalla julkinen velka kasvaa selvästi yli 70 prosenttiin suhteessa bkt:hen ja työttömyysaste yli 9 prosenttiin tänä vuonna.

Näin siitäkin huolimatta, että pääsisimme pian eroon koronaviruspandemian pahiten terveydenhuoltoa kuormittavasta vaiheesta. Finanssi- ja rahapolitiikka ovat vähentäneet tehokkaasti systeemisen kriisin mahdollisuutta, mutta viruksen globaalille etenemiselle tai ihmisen psykologialle emme voi oikein mitään.