Tässä tutkimuksessa arvioidaan rakennusalan kilpailukykyä ja rakentamisen laatua määrittäviä tekijöitä. Rakennusalan toiminta hajautuu arvoketjuihin, jotka kytkevät toisiinsa tilaajat, suunnittelijat, teollisuuden ja rakennusyritykset. Alalla yhteistyösuhteet ovat kuitenkin lyhytaikaisia, mikä vaikuttaa rakentamisen laatuun ja innovatiivisuuteen. Lisäksi tutkimuksessa osoitetaan, että vaikka itse rakentamisessa tuottavuuskasvu on ollut lähes olematonta koko 2000-luvun ajan, rakentamisalan arvoketjussa tuottavuus on kasvanut. Tämä tuottavuuskasvu on siis tapahtunut muilla toimialoilla kuin varsinaisessa rakentamisessa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös alan ja sen omistuksen kansainvälisyyttä. Suomen koko rakennusalan yritysten liikevaihdosta vain viitisen prosenttia syntyy ulkomailla. Koska rakennusurakointi edellyttää paikallista läsnäoloa, kansainvälisen kilpailun rooli onkin melko vähäistä erityisesti rakennusurakoinnissa. Sen sijaan rakennustuoteteollisuudessa se on suurempaa. Yllättäen täällä olevat ulkomaalaisomisteiset rakennusalan yritykset osoittautuivat kuitenkin heikommin kannattaviksi kuin kotimaiset yritykset.
Julkinen sektori pystyisi todennäköisesti edistämään rakennusalan innovaatiotoimintaa vaatimalla tilaajana uusia ratkaisuja ja innovatiivisuutta. Tilaajana keskeistä on määritellä tavoitteet, ja laittaa yritykset kilpailemaan nämä vaatimukset täyttävillä teknisillä ratkaisuilla. Julkinen sektori voisi edistää rakennusalan tuottavuuskasvua vaatimalla digitaalista tietomallinnusta, jolloin estettäisiin suunnitteluun liittyvää päällekkäistä työtä ja ongelmakohtia havaittaisiin etukäteen. Keskeistä tuottavuuskasvulle on kuitenkin alan toimijoiden omat toimet. Näitä ovat esivalmistuksen/modulaarisuuden lisääminen ja myös alan yritysten välisen yhteistyön syventäminen. Laatuun voitaisiin puolestaan vaikuttaa aikataulujen paremmalla hallinnalla ja suunnitelmallisuudella. Rakennusalaa myös ohjataan vahvasti säädöksillä ja sääntelyllä. Niiden paremmalla määrittelyllä voitaisiin edistää alan uudistumista. Tarkasti määriteltyjen teknisten ratkaisujen sijasta määräykset tulisi kohdistaa tavoitetasoihin. Tutkimuksessa tuli esiin myös se, että rakennusalan kansainvälistymistä on julkisen sektorin hyvin haastavaa tukea. Tämä johtuu muun muassa rakennusalan yritysten vahvasta ulkomaalaisomistuksesta, jolloin kansainvälistyminen tapahtuu emoyritysten toimesta suoraan. Toisenlainen kansainvälistymisen ulottuvuus syntyy rakennusalan ulkomaisten työntekijöiden merkittävästi roolista. Toiminta samoilla työmailla edellyttää yhteistä kieltä kotimaisten työntekijöiden kanssa. Rakennusalan koulutuksessa olisi siis myös perustutkintotasolla oltava riittävästi pakollisia kieliopintoja.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, 2020:24.
This research project focuses on the competitiveness and product quality of the Finnish construction sector. The project is based on a thorough analysis of the sector’s structure. The construction sector involves complex production value chains involving purchasers, designers, manufacturers, and construction firms. These cooperation relationships are, however, often rather short-term affecting to the quality and innovativeness of the construction sector. Furthermore, the research shows that while productivity growth in construction industry has been almost non-existent throughout the 21st century, productivity in the value chain has increased. This productivity growth has occurred outside of the construction industry, itself. The international aspects of the sector and its ownership structure are also studied. International competition plays a minor role in the construction industry but has a greater impact on the manufacturing of construction products. At present, international activities play a minor role (5%) in the Finnish construction industry, while foreign companies turned out to be less profitable than domestic ones.
Public policy could foster the renewal of the construction industry by demanding new solutions and innovation as a purchaser. As a purchaser, it is important to define targets and push companies to compete with their technical solutions which fulfill these targets. The public sector could promote the productivity of the construction sector by requiring digital building information modeling (BIM) whereupon overlapping work could be avoided, and the problematics could be better recognized beforehand. The key issue in productivity growth, however, are actions that the players in the construction sector carry out by themselves. These include issues such the increase of prefabrication/modularization as well as the deepening cooperation and longer relationships between partners in cooperation. Better coordination and management of timetables could affect the quality of buildings. The construction sector is still heavily governed by regulations. Regulation could be used to promote renewal if regulation concentrated increasingly on target levels instead of technical solutions. Results also suggest that due to the increasing number of foreign-based employees in the construction sector, mandatory language courses should be included in all education levels of the construction sector.
Publications of the Government’s analysis, assessment and research activities, 2020:24.
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
Vaihde ja vastaanotto avoinna arkisin klo 8.30–15:30.
+358 (09) 609 900