ICT-sektorin ”piilopäästöt” ulkomaisissa toimitusketjuissa jäävät yritysten päästöanalyysien ulkopuolelle

Informaatiosektorin yritysten raportoimat päästöt voivat olla huomattavasti suuremmat, kun tarkasteluun otetaan mukaan myös toimitusketjut. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan Suomessa yksittäisen yrityksen hankinnat ja ulkoistamispäätökset voivat muuttaa yrityksen päästöintensiteettiä merkittävästi huonompaan, koska alan hankinnat tulevat ICT-sektoria huomattavasti saastuttavimmilta toimialoilta. Yritysten päästöjen raportoinnin painopistettä tulisikin siirtää kattamaan myös toimitusketjut. Erityisesti tulisi selvittää ulkomaisten suoratoistopalveluita tarjoavien yritysten vaikutus päästöihin.

Informaatiosektorin yritysten päästöintensiteetti on laskenut merkittävästi Suomessa, kun tarkastellaan toimialan yrityksiä ilman niiden hankintoja. ICT-sektorin ilmastovaikutukset muodostuvat kuitenkin kolmen kanavan kautta: hankinnoista, sektorin omasta hiilijalanjäljestä ja vaikutuksista talouden muihin sektoreihin.

Nykyinen informaatiosektorin päästöjen raportointi antaakin yrityksistä liian puhtoisen kuvan. Kun tarkastellaan yritysten tekemiä hankintoja ja toimitusketjujen aiempia osia, päästöt kasvavat merkittävästi. Tämä ilmenee tuoreesta Natalia Kuosmasen, Timo Seppälän ja Ilkka Ylhäisen Etla-tutkimuksesta Informaatiosektorin kasvihuonekaasupäästöt toimitusketjuissa (Etla Raportti 121). Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran rahoittamassa tutkimuksessa tarkastellaan ICT-sektorin päästöjen kehitystä Suomessa vuosina 2011–2019.

Informaatiosektorin hankinnat tulevat toimialoilta, joiden kasvihuonekaasupäästöt ovat 77-kertaiset suhteessa sektorin omiin ilmoitettuihin kasvihuonekaasupäästöihin, joista yli 60 % tulee ulkomailta. Raportoinnin painopistettä tulisikin siirtää koko arvoketjut kattaviin päästöanalyyseihin virheellisen kuvan välttämiseksi, toteaa Etlan johtava tutkija Timo Seppälä.

– Kasvihuonekaasupäästöjen toimialakohtainen raportointi antaa puutteellisen kuvan yritysten ja toimialojen ympäristöystävällisyydestä. Yksittäisen yrityksen ja toimialan tuotannon ja palveluiden hankinnat sekä muut ulkoistamispäätökset voivat oleellisesti muuttaa yrityksen päästöintensiteettiä, Seppälä huomauttaa.

Suomi ulkoistanut päästöjään ulkomaisiin arvoketjuihin

Suomalaisyritykset ovat viime vuosien aikana ulkoistaneet kasvihuonekaasupäästöjään ja päästöintensiteettiään enemmän ulkomaille ICT-sektorin toimitusketjun osalta. Sektorin hankinnat tulevat lähinnä Kiinasta ja Yhdysvalloista.

Suoratoistopalveluyritysten hankintoja ei ole voitu huomioida tutkimuksessa, koska yritykset eivät rekisteröidy Suomen tilastoihin. Tällaisten ”Over the top” -liiketoimintamallilla toimivien yritysten päästöt kirjataan yrityksen rekisteröintimaan tilastoihin, mikä vaikeuttaa päästöjen todellista raportointia.

– Suoratoistopalveluyritykset lisäävät ICT-sektorin ulkomailta hankittavia panoksia. Ministeriöiden tulisi selvittää OTT-liiketoimintamallilla toimivien yritysten laajemmat vaikutukset Suomen digitalouden hiilijalanjälkeen ja päästöihin, toteaa Etlan tutkija Natalia Kuosmanen.

Yrityksiltä tulisi edellyttää myös yksityiskohtaisempaa päästöjen raportointia sekä huomioida päästöt kokonaisvaltaisemmin, huomauttaa Etlan tutkija Ilkka Ylhäinen.

– Yritysjohdon tulisi kiinnittää erityistä huomiota päästöihin toimittajien valinnassa ja johtamisessa, erityisesti paljon välitettyjen hankintojen kohdalla, kuten esimerkiksi mobiililaitteiden ja tietokoneiden, Ylhäinen sanoo.

 

Julkaistu tutkimus on saatavilla myös englanniksi

Lue myös Sitran uutinen tutkimuksesta