Kolmas koronavuosi 2022 ei käynnisty valoisissa merkeissä omikronmuunnoksen levitessä. Etlan tutkijat katsovat kuitenkin tänään julkaistussa muistiossa koko vuoden 2022 talouskehitystä varovaisen optimisesti. Suomessa kasvu jatkuu, vaikkakin kuluvaa vuotta hitaampana. Pandemian hankalin vaihe on alkuvuonna, mutta kesää kohti palveluiden kulutus vauhdittuu uudelleen, ja loppuvuoden näkymä on selvästi kirkkaampi. Samalla paine kestävän, kasvuystävällisen ja vastasyklisen talouspolitiikan tekemiseen Suomessa kasvaa.
Vaikka epävarmuutta liittyy ensi vuoteen paljon, arvioivat Etlan tutkijat yhteiskuntien oppivan vähitellen elämään COVID-19-pandemian kanssa, ja laajoihin sulkutoimiin on jatkossa yhä vähemmän tarvetta. Epidemiatilanne tulee kuitenkin jatkumaan vaikeana kehittyvissä talouksissa ja uusien varianttien riski jää elämään pitkäksi aikaa.
Vuoden 2022 talouspolitiikan suuri teema on inflaation paluu, mikä juontaa kysynnän elpymisestä, suurista elvytyspaketeista ja vihreästä siirtymästä. Inflaation kiihtyessä paine keskuspankkien koronnostoille kasvaa. Samalla rahoitusmarkkinoilla käynnistyy mahdollisesti kivuliaskin paluu normaaliin, positiivisten korkojen aikaan.
Ensi vuosi ratkaisee, käynnistyykö inflaatio pysyvämmin vai aletaanko uudelleen pelätä deflaatiota, toteaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
– Inflaation kiihtymisen myötä kiristyvä rahapolitiikka tuottaa myös riskejä. Liian hitaasti kiristyvä politiikka voi johtaa inflaatiokierteeseen myöhemmin, mutta liian nopeasti kiristyvä politiikka voi hidastaa talouskasvua ja tuoda häiriöitä sijoitusmarkkinoille jo lyhyelläkin aikavälillä, Kangasharju muistuttaa.
Tänään julkaistussa Ilmiöt 2022 – Etla katsoo tulevaan (Etla Muistio 103) -julkaisussa kaikkiaan kymmenen Etlan eturivin tutkijaa katsoo tulevaisuuteen eli pohtii ensi vuonna esiin nousevia talouden ilmiöitä ja kehityskulkuja. Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että inflaation lisäksi toinen suuri maailmantalouden kysymysmerkki on Kiinan talouden kehitys. Kiina on ajautunut globalisaation sivuraiteelle sekä tiukan COVID-19-strategiansa että poliittisen kurinpalautusohjelmansa kautta. Todennäköisempänä pidetään kuitenkin maan kasvun vaimenemista kuin talouskriisiin ajautumista.
Etlan ennusteryhmä arvioi, että kiihtynyt inflaatio ja alas painunut työttömyysaste antavat Yhdysvaltojen keskuspankille Fedille hyvät perusteet lopettaa arvopapereiden osto-ohjelma jo alkuvuoden aikana ja nostaa samalla ohjauskorkoja. Fed nostanee korkoja jopa kolmesti ensi vuoden aikana.
Euroalueen jonkin verran matalampi inflaatio lisää Euroopan keskuspankin EKP:n liikkumavaraa, mutta rahapolitiikka on kiristymässä myös vanhalla mantereella arvopaperiostojen vähentyessä. Ohjauskorkoja EKP nostaa todennäköisesti vasta vuonna 2023, arvioi Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.
– Omikronvariantti tuo lisää päänvaivaa niin keskuspankkiireille kuin talouspolitiikan tekijöillekin. On todennäköistä, että variantti aiheuttaa muun muassa satamien sulkemisia Kiinassa, mikä lisää tarjontaketjujen ongelmia. Toisaalta variantti vaikuttaa öljyn hintaan sitä laskevasti, pohtii Etlan Lehmus.
Suomen talousnäkymät ensi vuodelle ovat enimmäkseen suotuisat lisääntyneestä epävarmuudesta ja rahapolitiikan kiristyksistä huolimatta. Kasvu jatkuu, vaikkakin kuluvaa vuotta hitaampana. Pandemian hankalin vaihe on alkuvuonna, mutta arvioimme, että kesää kohti palveluiden kulutus vauhdittuu uudelleen ja loppuvuoden näkymä on jo selvästi kirkkaampi.
Epävarmuutta ja riskejä epäviralliseen ennusteeseemme tosin sisältyy paljon, ja ne liittyvät niin pandemian hallintaan kuin myös geopoliittiseen ympäristöön.
Omikronvariantti hankaloittaa tuotantoketjujen toimintaa ja vahvistaa tavaroiden kysyntää palveluihin nähden, minkä johdosta vaikutus on todennäköisesti inflaatiota kiihdyttävä myös Suomessa. Keväällä keskustelua herättää myös priorisointitarve ja talouspolitiikan paluu menokehyksiin.
– Paine kestävän, kasvuystävällisen ja vastasyklisen talouspolitiikan tekemiseen kasvaa keväällä, kiteyttää Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Myös sote-uudistuksen sisältö ja merkitys ovat käytännössä kokonaan auki. Etla arvioi jo sote-lakiuudistuksen lausunnossaan, että kustannusvaikutukset ovat ensimmäisten vuosien aikana kuluja lisääviä. Tutkijamme eivät ole kyenneet tunnistamaan sote-laissa itsessään mekanismeja, joilla uudistus kykenisi leikkaamaan kustannuskehitystä.
Keväällä mielenkiinto kohdistuu myös julkisen sektorin, eritysesti soten, palkkaneuvotteluihin. Ne voivat vielä muodostua hankaliksi ja poliitikkojen voi olla vaikea olla puuttumatta niihin. Lupaus rahoittaa valtion tuella korkeampia koronapalkkoja on ennakkotapaus tästä.
Euroopassa keskustelu yhteisen talouspolitiikan suunnasta jatkuu. Finanssipolitiikan koordinaation uudistaminen etenee, mutta ratkaisevaa yhteistä säveltä yhteisvastuun laajentamista kannattavien ja vastustavien tahojen välillä tuskin löytyy. Uudet FIPO-säännöt rakentuvat mitä luultavimmin vanhojen rakenteiden päälle.
– Kansallisen riippumattoman valvonnan rooli kuitenkin kasvaa ja säännöistä riisutaan heikosti toimivia elementtejä, arvioi Etlan Tero Kuusi.
Lopullisia ratkaisuja koordinaatio-ongelmiin uudet säännöt eivät kuitenkaan tuo. Ratkaisut vaativat jäsenvaltioiden taloudellisia eroja kaventavia rakenteellisia uudistuksia sekä markkinakuria lisääviä ja maariskejä vähentäviä uudistuksia rahoitusmarkkinoilla. Erityisen keskeiseksi ensi vuonnakin nousee ilmastopolitiikan tukeminen.
– EU-maiden kesken etsitään kiivaasti ratkaisua siihen, kuinka rahoittaa talouden vihreää siirtymää vaarantamatta julkisen talouden kestävyyttä – ja menettämättä kansalaisten tukea ilmastonmuutoksen vastaisille toimille. Yksimielisyys finanssipolitiikan sääntöuudistuksesta pitäisi löytää vielä ensi vuoden aikana, jos vanhoihin sääntöihin ei haluta enää palata, toteaa Etlan tutkija Päivi Puonti.
EU:n finanssipolitiikan vanhojen sääntöjen on määrä astua jälleen voimaan vuonna 2023.
Sulander, Tytti (toim.) – Kangasharju, Aki – Kauhanen, Antti – Koski, Heli – Kulvik, Martti – Kuusela, Olli-Pekka – Kuusi, Tero – Lehmus, Markku – Puonti, Päivi – Ropponen, Olli – Valkonen, Tarmo: Ilmiöt 2022 – Etla katsoo tulevaan (Etla Muistio 103)
