Suomen työmarkkinoiden ongelmia voitaisiin korjata merkittävästi leikkaamalla tukea sellaisilta työttömiltä, joilla on parhaimmat mahdollisuudet työllistyä. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa tulisi lyhentää ja näin vapautuneita varoja kohdistaa vaikeasti työllistyvien tukeen, ehdottaa Etla tänään julkaistussa muistiossaan. Tuloerot eivät ehdotuksen mukaan kasvaisi, koska järjestelmä kannustaisi työllistymään ja pääsemään nopeammin kiinni korkeampaan tulotasoon, lisäksi apua tarvitseville olisi saatavilla enemmän tukea.
Suomen työllisyysaste on viime vuosien noususta huolimatta edelleen pohjoismaisittain verrattuna alhainen. Kansainvälisessä vertailussa Suomessa syntyy kannustinongelmia pikemminkin sosiaaliturvan kuin verotuksen vuoksi. Etenkin ansiosidonnainen työttömyysturva pitkittää työttömyyden kestoa tulotason pysyessä lähellä uudesta työstä saatavaa palkkatasoa. Järjestelmän tehottomuudesta huolimatta työttömyysturvan uudistaminen on ollut vaikeaa, kun on pelätty mm. työttömyysturvan keston lyhentämisen vaikuttavan tuloerojen kasvuun.
Tänään julkaistu Etla Muistio ”Työnteon kannustimia voi parantaa tuloeroja kasvattamatta” (Etla Muistio 112) tukee ansiosidonnaisen keston lyhentämistä ja hahmottelee uudistusta työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman ja kannustinloukkujen ratkaisemiseksi. Toimitusjohtaja, KTT Aki Kangasharjun ja tutkija, VTT Päivi Puontin kirjoittama muistio toteaa, ettei ansiopäivärahan leikkaus kasvata tuloeroja, kun yhä useampi työllistyy uudelleen nopeammin ja pääsee korkeammalle tulotasolle. Työttömyysjakson pitkittyminen sen sijaan kasvattaa tuloeroja. Nopeampi uudelleen työllistyminen nostaa yksilön elinaikanaan saamia ns. elinkaarituloja, vaikka työttömyyden aikainen tuki olisi nykyistä matalampikin, toteavat muistion kirjoittajat.
Tällä hetkellä puolentoista vuoden (400 päivän) mittaisen ansiosidonnaisen työttömyysturvan saa noin kuuden kuukauden työssä ololla.
– Jos ansiosidonnainen puolitettaisiin yhdeksään kuukauteen tai rajattaisiin korkeintaan vuoteen, nousisi työllisyys noin 30 000 – 40 000 henkilöllä ja työllisyysaste noin yhdellä prosenttiyksiköllä. Samalla vapautuisi julkisia resursseja 400-600 miljoonaa euroa, joita kannattaisi ohjata tukemaan vaikeammin työllistyviä, arvioi Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Taloudellisten kannustimien parantaminen pelkästään etuuksien kestoa leikkaamalla ei auttaisi samalla tavalla vaikeimmin työllistyviä vaan heikompi työttömyysturva vain lisäisi tältä osin köyhyyttä. Etla ehdottaakin, että ansiopäivärahan leikkauksista vapautuvilla varoilla kohdennettaisiin resursseja vaikeasti työllistyviä tukeviin politiikkatoimiin, kuten aikuiskoulutukseen, mielenterveyspalveluihin, työkyvyttömyysongelmien hoitoon, työn perässä muuttamisen tukemiseen sekä osa-aikatyön kehittämiseen.
– Leikkaus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan kannustaa työllistymään etenkin niitä työttömiä, joilla on parhaat edellytykset työllistyä. Julkista rahaa säästyy ilman, että tuloerot kasvavat, koska työllisyys paranee. On tärkeää, että järjestelmä kannustaa työllistymään mahdollisimmin pian ennen kuin työttömyys pitkittyy ja työllistyminen vaikeutuu, painottaa Etlan tutkija Päivi Puonti.
Kirjoittajat muistuttavat, että Suomessa on vakava kannustinloukkuongelma. Etlan alkuvuonna julkaistun tutkimuksen mukaan Suomessa on yli 136 000 henkilöä, joiden ei taloudellisesti kannata ottaa työtä vastaan. Heikoimmat taloudelliset kannusteet työllistyä ovat ansiopäivärahan saajilla.
Puonti, Päivi – Kangasharju, Aki: Työnteon kannustimia voi parantaa tuloeroja kasvattamatta (Etla Muistio 112)
