Kiina nousi vuonna 2015 suomalaisten tytäryritysten kolmanneksi merkittävimmäksi sijaintimaaksi heti Ruotsin ja Yhdysvaltojen jälkeen liikevaihdolla mitattuna. Henkilöstömäärällä mitattuna Kiina on jo toiseksi merkittävin sijaintimaa. Suomalaisten Kiinaan rekisteröityneiden tytäryritysten lukumäärä on kasvanut lähes joka vuosi, käy ilmi Etlan tänään julkaisemasta tutkimuksesta. Myös kiinalaisten sijoitukset Suomeen ovat ripeässä kasvussa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt Suomen ja Kiinan taloussuhteita tänään julkaistussa tutkimuksessa ”Leijona ja lohikäärme – Suomen ja Kiinan taloussuhteet”. Tutkimusjohtaja Markku Kotilaisen ja tutkija Ville Kaitilan tekemä selvitys on toteutettu TT-säätiön rahoituksella.
Kiinan-viennin kehitys ollut suhteellisen heikkoa
Kiinan nopeasta talouskasvusta huolimatta Suomen tavaraviennin arvo Kiinaan pysyi vakaana vuosina 2010-2016 ja oli viime vuonna bruttoarvoltaan vajaa kolme miljardia euroa. Vaikka viennin arvo kasvoi selvästi kuluvan vuoden alkupuoliskolla, on Kiinan osuus Suomen kokonaisviennistä pysynyt viime vuosien tasolla eli vajaassa kuudessa prosentissa.
Verrattuna muihin EU-maihin on Kiinan merkitys Suomen tavaraviennissä korkea. Erot ovat tosin viime vuosina kaventuneet, kun Kiinan osuus monen muun EU-maan tavaraviennissä on kasvanut. Suomen bruttokansantuotteesta Kiinan-viennin osuus vuonna 2014 oli 1,4 prosenttia, kun Saksassa vastaava osuus oli 2,7 prosenttia.
Suomen tärkeimmät tuoteryhmät tavaraviennissä Kiinaan ovat metsäteollisuuden tuotteet (28%), koneet ja mekaaniset laitteet (20%), sähkökoneet ja –laitteet (15%) sekä turkikset ja tekoturkikset (10%). Palvelujen vienti on toipunut Nokian liiketoimintamallin muutoksen aiheuttamasta kuopastaan ja se oli viime vuonna suunnilleen samalla tasolla kuin huippuvuosina 2009-2010. Palveluviennin arvo Kiinaan on runsaat 1,3 miljardia euroa.
Tytäryhtiöiden määrä kasvaa koko ajan
Suomalaisten yritysten sijoituksille Kiina on tärkeä kohdemaa ja myös suomalaisten Kiinaan rekisteröityneiden tytäryhtiöiden lukumäärä on kasvanut lähes joka vuosi. Niin ikään kiinalaisten sijoitukset Suomeen ovat ripeässä kasvussa: vuonna 2015 Suomessa oli 16 kiinalaista tytäryhtiötä. Tytäryhtiöiden määrä on kasvussa.
– Kiinan markkinat ovat suuret ja kasvu on yhä ripeää. Suomi ja Kiina myös täydentävät toisiaan resursseiltaan ja osaamiseltaan, siitäkin syystä taloudellisessa yhteistyössä on vielä paljon kasvupotentiaalia, arvioi tutkimusjohtaja Markku Kotilainen Etlasta.
Tutkimuksessa on arvioitu myös Kiinan merkittävimpiä lähivuosien kehitystrendejä ja muutosvoimia, jotka voivat vaikuttaa Suomen ja Kiinan taloussuhteisiin. Osana tutkimusta tehtiin yrityskysely, joka selvitti yritysten tulevaisuuden näkymiä Kiinassa. Kyselyyn vastanneet yritykset arvioivat Kiinan-vientinsä ja -tuontinsa sekä suorien sijoitustensa kasvavan vuosina 2017-2021. Yksikään vastanneista yrityksistä ei kertonut siirtävänsä tuotantoaan lähivuosina Kiinaan tai pois sieltä.
Lisätietoja: tutkimusjohtaja Markku Kotilainen p. 050-351 1192, markku.kotilainen@etla.fi ja tutkija Ville Kaitila p. 050-410 1012, ville.kaitila@etla.fi.
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
Vaihde ja vastaanotto avoinna arkisin klo 8.30–15:30.
+358 (09) 609 900