Recently, Finnish forest industries shifted from sectoral collective bargaining to firm-level bargaining, and the IT services industry shifted to a hybrid of sector- and firm-level bargaining.
Using administrative data on monthly wages and the synthetic difference-in-differences method, I study the causal effects of collective bargaining decentralization on the level and dispersion of wages. Despite the substantial change in the level of collective bargaining, I generally find muted effects on the level and dispersion of wages. I find positive and economically and statistically significant effects on wage levels and within-firm wage dispersion only for blue-collar workers in the paper industry.
The results are, in many respects, similar to those reported previously, especially by studies using credible designs. A possible explanation for the modest changes in the level and dispersion of wages is that employers still face fairly strong unions. Unions also have substantial bargaining power locally, which limits the scope of changes due to bargaining decentralization. It should also be noted that these results are short-term results and long-term results may be different.
Metsäteollisuus siirtyi äskettäin liittokohtaisesta sopimisesta yrityskohtaiseen sopimiseen ja ohjelmistoala siirtyi hybridimalliin, jossa alalla on yhtä aikaa valtakunnallinen työehtosopimus ja yrityskohtaisia sopimuksia.
Tutkin tämän neuvottelujärjestelmän hajautumisen vaikutusta palkkojen tasoon ja niiden hajontaan hyödyntäen tulorekisteriä ja synthetic difference-in-differences -menetelmää. Huolimatta siitä, että työehtosopimusjärjestelmässä tapahtui merkittävä muutos, havaitsen vain vähäisiä vaikutuksia palkkojen tasoon ja niiden hajontaan. Ainoastaan paperiteollisuuden työntekijöille havaitsen pienen positiivisen ja tilastollisesti merkitsevän vaikutuksen palkkojen tasoon ja niiden hajontaan yritysten sisällä.
Tulokset ovat samankaltaisia kuin aiemmassa kirjallisuudessa, erityisesti kun verrataan tutkimuksiin, joissa on samankaltainen tutkimusasetelma. Eräs mahdollinen selitys havaituille vaikutuksille on se, että työnantajat kohtaavat yrityskohtaisestikin vahvat ammattiliitot. Ammattiliitoilla on neuvotteluvoimaa myös paikallisesti, ja se rajoittaa yrityskohtaisen sopimisen edellytyksiä muuttaa työsuhteen ehtoja. On myös huomattava, että nämä tulokset ovat lyhyen aikavälin tuloksia. Pidemmällä aikavälillä tulokset voivat olla toisenlaisia.
