Data collected by the recently conducted Finnish Management and Organizational Practices Survey (FMOP) by Statistics Finland is used to examine the management practices in Finnish manufacturing establishments. The FMOP project was funded by the Strategic Research Council. This paper presents the descriptive statistics, some indicative international comparisons using poststratification weighted averages and a cross-regional comparison of the large areas of Finland.
The management scores appear to be only slightly behind those of the US and approximately on par with those of Germany. This suggests that the management practices in Finnish manufacturing are on a comparatively high international level.
We also find evidence of cross-regional differences in management quality in Finland with aggregate (employment weighted) but not unweighted management scores, which suggests that the differences in the allocation of employment between establishments may explain regional disparities in Finland. To analyse the statistical significance of the regional disparities in workforce allocation in greater depth, we utilize a moment-based estimation procedure that allows for statistical inferences using the Olley-Pakes decomposition. We find evidence of regional variations in the policy relevant allocation component.
Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman Taidot Työhön -hankkeen osana toteutetulla Suomen johtamis- ja organisaatiokäytäntöjen kyselyllä (FMOP) on hankittu laajaa vertailutietoa Suomen teollisuuden toimipaikkojen johtamiskäytännöistä. Kysely seuraa tarkasti Yhdysvalloissa toteutettua Management and Organizational Practices Survey (MOPS) -kyselyä.
Kyselyaineistoon perustuvien tulosten perusteella Suomen teollisuuden johtamispistemäärät vaikuttavat olevan vain vähän heikommat kuin Yhdysvalloissa. Lisäksi Suomen johtamiskäytännöt ovat joko hiukan edellä tai samaa tasoa Saksan kanssa. Näiden vertailujen perusteella Suomen teollisuuden johtamiskäytännöt ovat hyvää kansainvälistä tasoa.
Suomen sisäisissä alueellisissa vertailuissa havaittiin vaihtelua työvoiman määrällä painotetuissa keskiarvoissa eli niin kutsutuissa kokonaispistemäärissä, mutta ei painottamattomissa keskiarvoissa. Erot työvoiman kohdentumisessa toimipaikkojen välillä saattavat siis selittää alueellisia eroavuuksia Suomessa. Työvoiman kohdentumisen alueellisten erojen tarkempaan tutkimiseen hyödynnetään momenttiestimaattoreihin perustuvaa menetelmää, joka mahdollistaa keskivirheiden laskemisen ja tilastollisten hypoteesien testauksen hajotelman osille. Menetelmän avulla havaittiin viitteitä kilpailukyvyn kannalta relevantin allokaatiovaikutuksen alueellisista eroista.
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
Vaihde ja vastaanotto avoinna arkisin klo 8.30–15:30.
+358 (09) 609 900