Taloustieteen taju: mikä on työn murros ja miten se näkyy jo nyt?

Työn murros muokkaa tulevaisuuden työntekoa ja muuttaa osaamistarpeita työmarkkinoilla. Työn murros näkyy jo tällä hetkellä esimerkiksi nettikauppojen määrän lisääntymisenä ja uusina ansaintamahdollisuuksina. Taloustieteen tajun videosarjassa työn murrosta käy läpi Etlan tutkimuspäällikkö, KTT Terhi Maczulskij, joka on tutkinut muun muassa työmarkkinoita ja globalisaation vaikutuksia. Taloustieteen taju -hanke päättyy helmikuussa 2022.

Konkreettinen esimerkki työn murroksesta on nettikauppojen määrän lisääntyminen. Erilaisia tuotteita on helppo tilata nykyään suoraan verkosta, ja tilattujen tuotteiden nouto ja palautus puolestaan on helppo tehdä vastapäätä sijaitsevassa kaupassa – etenkin Helsingissä. Nettikauppojen nousu onkin ajanut kivijalkakauppoja lopettamaan ja etenkin koronakriisi on kiihdyttänyt kehitystä.

Työmarkkinoilla mylläävä murros näkyy myös siinä, että tietyt ammattiryhmät, kuten hallinnollisissa tehtävissä työskentelevät, ovat huolissaan oman työpaikkansa säilymisestä. Rakennemuutos on kuitenkin samalla nostanut esille myös uusia ansaintamahdollisuuksia, kuten esimerkiksi sosiaalisen median vaikuttajat ammattina.

Taloustieteen tajun videosarjassa neljän eri taloustutkimuslaitoksen tutkijat esittelevät ajankohtaisia ilmiöitä, niiden vaikutuksia ja kuinka taloustiede on ilmiötä tutkinut. Sarjan kolmannessa jaksossa Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij käsittelee työn murrosta taloustieteen näkökulmasta. Videon on tuottanut Kaide Films ja pääset katsomaan sen ylhäältä.

Millainen on tulevaisuuden työntekijä?

Työmarkkinoilla on jo nyt havaittu kaksi ominaisuutta, joita arvostetaan ja joiden merkitys on korostunut. Nämä ovat sosiaaliset taidot ja matemaattiset taidot, ja niiden merkitys tulee tulevaisuudessa korostumaan entisestään.

Työmarkkinoilla kysytään edelleen paljon palveluammatteja, joissa vaaditaan sosiaalista osaamista. Sosiaalisia taitoja tarvitaan myös esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon eri palveluissa. Sen sijaan monet asiantuntijatyöt kulkevat yleensä käsi kädessä teknologisten taitojen kanssa. Matemaattisia taitoja tarvitaan, jotta asiantuntijat pystyvät hyödyntämään teknologiaa omassa työssään.

– Lisäksi työmarkkinoilla tarvitaan joustavuutta, sillä työ voi olla hyvin monimuotoista. Työtä ei tehdä enää vain yhdessä paikassa eivätkä tulotkaan tule välttämättä yhdestä lähteestä. Tulevaisuudessa työntekijällä voi olla yksi päätyö, minkä lisäksi rinnalla voi olla yrittäjyyttä tai hän voi ansaita tuloja sosiaalisen median kautta. Muuttuvat työmarkkinat vaativat myös kykyä reagoida tuleviin muutoksiin, Maczulskij luettelee.

Työmarkkinoilla on jo nyt havaittu kaksi ominaisuutta, joita arvostetaan ja joiden merkitys on korostunut. Nämä ovat sosiaaliset taidot ja matemaattiset taidot, Etlan tutkimuspäällikkö, KTT Terhi Maczulskij sanoo.

Koulutuspolitiikalla voidaan vastata työn murroksen haasteisiin

Työn murrokseen varautumisessa avainasemassa on koulutuspolitiikka ja jatkuva oppiminen. Tutkimuksissa on huomattu, että jopa kolmasosa työn murroksessa työpaikkansa menettäneistä on ollut vain perusasteen koulutuksen varassa. Tähän ryhmään on vaikea kohdentaa aikuis- tai muuntokoulutusta. On tärkeää, että tulevaisuudessa kukaan ei jää perusasteen koulutuksen varaan. Oppivelvollisuusiän nostaminen onkin yksi vastaus tähän ongelmaan, muistuttaa Etlan Maczulskij. 

Taloustieteen taju -hanke päättyy

Taloustutkimuslaitosten yhteinen hanke “Taloustieteen taju” edisti soveltavan taloustieteellisen tutkimuksen tunnettuutta ja ymmärrystä Suomessa osana Tutkitun tiedon teemavuotta 2021. Hankkeen sisällöt kohdistettiin kaikille aiheista kiinnostuneille, mutta erityisenä kohderyhmänä olivat nuoret ja nuoret aikuiset. Hankkeessa nuoria innostettiin taloustieteen pariin ja heille osoitettiin, miten monenlaisia työkaluja taloustiede tarjoaa ympäröivän todellisuuden ymmärtämiseen.

Hanke päättyy helmikuussa 2022. Hanketta koordinoivat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla, Työn ja talouden tutkimus Labore, Pellervon taloustutkimus PTT ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT. Hanketta rahoitti Yrjö Jahnssonin säätiö.