This paper analyzes whether occupational polarization takes place within workers or due to changes in the composition of workers by using comprehensive panel data from Finland. The decomposition analysis shows that the decrease in mid-level routine occupations and the simultaneous increase in high-level abstract occupations is largely a within-worker phenomenon. In contrast, the share of low-skilled nonroutine manual tasks has largely increased through entry dynamics. Data on plant closures are used to identify involuntary separations from routine occupations. These results demonstrate a strong, uneven adjustment pattern, with routine cognitive workers being more able to move to abstract tasks and adjust with smaller wage costs than routine manual workers.
Tutkimuksessa tarkastellaan ammattirakenteiden muutosta sekä sitä, että mihin supistuvissa ja rutiininomaisissa ammateissa olevat työntekijät päätyvät hyödyntämällä kokonaisaineistoa vuosille 1970–2015.
Ammattirakenteiden polarisaatio on jatkunut Suomessa jo vuosikymmeniä. Ammattirakennemuutoksen kehityskulku on pääosin tapahtunut siten, että keskitason tuotanto- ja toimistotyöntekijät ovat nousseet urapolkuja pitkin asiantuntijatöihin. Viimeaikaista palveluammattien osuutta on puolestaan kasvattanut se, että nuoret siirtyvät työmarkkinoille palvelutöihin. Kun malleissa vakioidaan erot työntekijöiden taustaominaisuuksissa, kuten koulutuksessa, niin kognitiivista rutiinityötä (kuten toimistotyö) tekevillä on suurempi todennäköisyys nousta korkeammille palkkaluokille ja siirtyä uudelleenkoulutukseen fyysistä rutiinityötä (kuten tuotantotyö) tekeviin työntekijöihin verrattuna.
Perinteistä tuotanto- ja kokoonpanotyötä tekevät tippuvat puolestaan suuremmalla todennäköisyydellä matalapalkka-aloille, vaikkakin heidän työttömyystodennäköisyytensä on pienempi. Rutiinityötä tekevien ryhmät eroavat siis merkittävästi sen mukaan, mihin ammattiin tai työmarkkina-asemaan he siirtyvät. Tulokset pysyvät samankaltaisina, kun analyysi tehdään pienemmälle joukolle henkilöitä, jotka joutuvat etsimään uuden työn toimipaikan sulkemisen seurauksena.
Tutkimustulokset myös osoittavat, että työntekijästä riippumaton työpaikan menetys johtaa keskipitkällä aikavälillä jopa 15 prosenttia heikompaan ansiokehitykseen tuotantotyöntekijöillä kuin toimistotyöntekijöillä.
