Viennin tuotekohtaiset kysyntäsokit vaikuttivat keskimäärin samalla tavalla suomalaisten ja ruotsalaisten teollisuusyritysten vientiin, mutta vaikutukset olivat suurempia Suomessa kuin Ruotsissa. Tämä ilmenee tänään julkaistuista tuoreista Etla-tutkimuksista. Taloudellisesti vahvemmat ruotsalaiset yritykset pystyivät finanssikriisin jälkeen vaimentamaan negatiivisten kysyntäshokkien vaikutuksia lisäämällä niin vientituotteiden kuin vientimaidensa määrää. Suomalaisissa vientiyrityksissä ei todettu vastaavia sopeutustoimia. Tämä voi selittää, miksi naapurimaiden viennin erot erkaantuivat toisistaan finanssikriisin jälkeen.
Finanssikriisi romahdutti sekä Suomen että Ruotsin kokonaisviennin: Suomessa bkt:n pudotus oli liki 9 prosenttia ja Ruotsissa vajaa 5 prosenttia. Kuitenkin naapurimaiden vientien erot alkoivat erkaantua toisistaan finanssikriisin päätyttyä. Ruotsi pystyi monien muiden kehittyneiden maiden tapaan palautumaan viennin kasvu-uralle, kun taas Suomen vienti ei ole vieläkään saavuttanut finanssikriisiä edeltävää tasoa.
Tuoreiden Etla-tutkimusten mukaan viennin tuotekohtaiset kysyntäsokit vaikuttivat keskimäärin samalla tavalla suomalaisten ja ruotsalaisten teollisuusyritysten vientiin, mutta vaikutukset olivat suurempia Suomessa kuin Ruotsissa. Etla-tutkimuksissa ”Erot Ruotsin ja Suomen viennissä” (Etla Muistio 125) ja ”Firm-level consequences of export demand shocks: Swedish and Finnish exporters” (Etla Working Papers 108) on tarkasteltu viennin kysyntäsokkien vaikutuksia suomalaisten ja ruotsalaisten vientiyritysten menestymiseen.
Taloudellisesti vahvemmat ruotsalaiset yritykset pystyivät finanssikriisin jälkeen vaimentamaan negatiivisten kysyntäsokkien vaikutuksia lisäämällä niin vientituotteiden kuin vientimaidensa määrää vuosien 2007–2014 aikana. Suomalaisyritykset eivät vastaavia sopeutustoimia tehneet.
Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij’n mukaan myös aiemmat tutkimukset osoittavat, että ruotsalaisten yritysten taktiikka oli suomalaisia toimivampi.
– Kansainvälinen tutkimus osoittaa, että kansainvälisen kaupan ja kilpailun kiihtyessä yritykset voivat sopeuttaa toimintaansa tekemällä muutoksia tuotevalikoimiinsa tai kohdentamalla myyntiä tiettyihin tuotteisiin tai maihin. Ruotsalaiset yritykset toimivat juuri näin, mikä saattaa selittää eroavaisuutta Suomen ja Ruotsin viennin palautumisessa finanssikriisin jälkeen, Maczulskij toteaa.
Suomen viennin notkahduksesta merkittävä osa liittyi Nokia-vetoisen ICT-klusterin sulamiseen ja paperiteollisuuden kysynnän laskuun Euroopassa. Lisäksi Suomessa toteutettiin vuosina 2008–2009 keskimäärin 4–5 prosentin palkankorotukset. Suomen yksikkötyökustannukset nousivatkin Ruotsia nopeammin, mikä on myös johtanut kustannuskilpailukykymme heikkenemiseen.
Suomalaiset ja ruotsalaiset yritykset reagoivat myös osin samalla tavalla kansainvälisen kaupan muutoksiin. Positiiviset kysyntäsokit ovat lisänneet yritysten kokonaisvientiä ja vähentäneet yritysten riskiä poistua vientimarkkinoilta. Myös taloudellisesti vahvemmat yritykset ovat pärjänneet paremmin kansainvälisen kaupan turbulenssissa molemmissa Pohjoismaissa.
Tutkimuksessa hyödynnettiin 15 vuoden seurantajakson kattavaa aineistoa Suomen ja Ruotsin teollisuuden vientiyrityksistä. Analyysi on tehty kahdelle eri ajanjaksolle ennen ja jälkeen finanssikriisin: 1999–2007 ja 2007–2014. Etla Muistio on osa TT-säätiön ja Business Finlandin rahoittamaa hanketta.
