Yritysjohtajien mukaan vaikuttavimmat politiikkatoimet lisätä yritysten omaa t&k-toimintaa ovat t&k-toiminnan verovähennys, t&k-tukien lisäys ja osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen. Tämä ilmenee tänään julkaistusta tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Suomen kova tavoite nostaa tutkimus- ja kehitysmenojen suhde neljään prosenttiin bkt:stä vaatii yritysten omia toimia, mutta niihin voidaan vaikuttaa innovaatiopolitiikalla.
Suomi on asettanut itselleen kovan tavoitteen nostaa tutkimus- ja kehitysmenojensa osuus 4 prosenttiin suhteessa bkt:hen vuoteen 2030 mennessä. On selvää, että suurin osa vaaditusta t&k-toiminnan lisäyksestä tulisi yritysten omista toimista. Politiikkatoimilla voidaan suoraan lisätä vain julkisella sektorilla tehtävää t&k-toimintaa. Yritysten osalta kyse on enemmänkin houkuttelusta, miten yritykset saataisiin lisäämään tutkimus- ja kehitystoimintaansa.
Yritysten itsensä mukaan kolme vaikuttavinta politiikkatoimea tutkimus- ja kehitystoiminnan lisäämiseksi olisivat t&k-toiminnalle myönnettävä lisävähennys yritysverotuksessa, t&k-tukien lisäys sekä osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen. Tiedot käyvät ilmi tänään julkaistusta Etla-tutkimuksesta ”Miten yritysten mielestä Suomeen saataisiin lisää tutkimus- ja kehitystoimintaa? (Etla Muistio 126)”. Raportissa on tutkittu yritysjohtajien henkilökohtaisia näkemyksiä siitä, mitkä politiikkatoimet saisivat heidät kasvattamaan oman yrityksensä t&k-toimintaa.
Yritysten t&k-investointipäätökset syntyvät monen tekijän summana. Vaikka jotkut niistä ovat puhtaasti yritysten omissa käsissä, osaan voidaan vaikuttaa myös politiikkatoimin. Osa kyselyyn vastanneiden yritysten mainitsemista politiikkatoimista on myös hallituksen agendalla, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
– Tutkimus- ja kehitystoiminnan lisävähennys on jo toteutettu ja lisäksi hallitus on päättänyt, että Business Finlandin rahoitusta lisätään. Tämä tarkoittanee yrityksille suunnattujen t&k-tukien kasvattamista. Hallitusohjelmassa mainitaan myös, että jatkossa varmistetaan Suomen houkuttelevuus osaavalle työvoimalle. Jää tosin avoimeksi, mitä tämä linjaus käytännössä tarkoittaa, Ali-Yrkkö huomauttaa.
Kotimaisten yritysten lisäksi myös ulkomaisten yritysten t&k-toiminta Suomessa on tärkeä tekijä tavoitteen saavuttamisessa. Ulkomaiset yritykset vastaavat yli neljäsosasta Suomen koko yrityssektorin tutkimus- ja kehitystoiminnasta. Ulkomaiset yritykset pitivät yritysverotukseen liittyviä asioita t&k-investoinneissa vähemmän merkittävinä asioina kuin kotimaiset yritykset. Sen sijaan ne pitivät t&k-toiminnan työvoimakustannuksia merkittävämpänä kuin kotimaiset yritykset.
Hyvälle innovaatiopolitiikalle on ominaista, että politiikkatoimet johtavat t&k-toiminnan kasvuun tai sen parempaan laatuun. Tärkeää olisi tutkimuksen mukaan huomioida, että politiikkatoimilla ei tuettaisi sellaista t&k-toimintaa, joka toteutuisi joka tapauksessa.
Lisäksi t&k-toiminnan lisäyksen tulisi johtaa onnistuneeseen lopputulemaan, kuten uuteen tuotteeseen tai tuotantoprosessiin, joka nostaa yrityksen kannattavuutta. Toimenpiteiden aikaansaamien hyötyjen ei tulisi myöskään ylittää niiden kustannuksia.
– Nämä kaikki hyvän innovaatiopolitiikan piirteet tulisi pitää mielessä, kun Suomi tavoittelee t&k-menojen osuuden nostamista neljään prosenttiin suhteessa bkt:hen ja poliittiset päättäjät miettivät keinoja sen saavuttamiseksi, Etlan Ali-Yrkkö painottaa.
Nyt julkaistu tutkimus on osa monivuotista Business Finlandin rahoittamaa hanketta ”The Attractiveness of Finland as a Location for Productive Companies and Talented People”. Yritysjohtajien näkemyksiä on kartoitettu vuoden 2020 lopulla tehdyllä yrityskyselyllä, johon vastasi yli tuhat vähintään 10 henkilöä työllistävää yritystä.
