Arvioimme, mitä nelipäiväinen, 32-tuntinen työviikko maksaisi Suomen tavaraviennille yhdeksällä suurella hyödykemarkkinalla. Työajan lyhentäminen alentaisi vientituloja noin 2,4 miljardilla eurolla (-6,4 %) tarkastelujakson aikana, mikäli tuottavuus ei nouse kompensoimaan lyhyempää työaikaa. Pääomavaltaisilla teollisuusaloilla kustannusten nousu voisi pahimmillaan johtaa heikoimmin kannattavien tuottajien poistumiseen markkinoilta. Vertailukohtana arvioimme myös vuosien 2017–2019 kilpailukykysopimuksen (kiky) vaikutuksia: se kasvatti näiden markkinoiden vientituloja arviolta noin 239 miljoonalla eurolla (+0,6 %). Sipilän hallituksen alkuperäinen ja voimakkaampi kilpailukykypaketti olisi nostanut vientituloja vielä enemmän, noin 442 miljoonalla eurolla (+1,2 %).
We assess what a four-day, 32-hour work week would cost Finland’s goods exports across nine large commodity markets. Absent a productivity gain that offsets the lost hours, it would cut export revenue substantially, by about €2.4 billion (-6.4%) over the sample period. In capital-intensive industries the cost increase could, at worst, push the least profitable producers out of the market. As a benchmark, we also assess the effects of Finland’s 2017–2019 Competitiveness Pact (kiky), which raised export revenue in these markets by about €239 million (+0.6%). The Sipilä government’s original, more ambitious package would have raised it even further, by roughly €442 million (+1.2%).
