Siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon ilman työaikaa kompensoivaa tuottavuuden kasvua leikkaisi Suomen metsä- ja terästeollisuuden vientituloja neljässä vuodessa jopa 2,4 miljardia euroa, selviää Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tuoreesta tutkimuksesta. Erityisesti pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa lyhyemmän työajan mahdolliset tuottavuushyödyt ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä tuotantoteknologian jäykkyyden vuoksi. Sitä vastoin vuosina 2017–2019 Suomessa toteutettu kilpailukykysopimus onnistui tavoitteessaan parantaa kustannuskilpailukykyä. Kikyn arvioidaan kasvattaneen tuloja vientimarkkinoilla liki 240 miljoonaa euroa.
Päätulokset tiiviisti:
Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden yhteistyönä valmistunut tuore tutkimus Mitä nelipäiväinen työviikko aiheuttaisi Suomen viennille? Tuotannontekijöiden hinnat ja vientiyritysten hintakilpailukyky (Etla Muistio 184) arvioi kustannuspolitiikan toimien euromääräisiä vaikutuksia Suomen tavaravientiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin kahta laajaa työmarkkinateemaa: mahdollista siirtymistä nelipäiväiseen työviikkoon sekä vuosien 2017–2019 kilpailukykysopimuksen (kiky) todellisia vientivaikutuksia. Tutkimuksen kohteena oli yhdeksän suurta metsä- ja terässektorin hyödykemarkkinaa, joiden nykyiset vientitulot ovat noin 37,8 miljardia euroa.
Tutkimuksessa simuloitiin siirtymistä viisipäiväisestä (40 h) työviikosta nelipäiväiseen (32 h) viikkoon niin, että työntekijöiden ansiotaso säilyy ennallaan. Mikäli työn tuottavuuskasvu ei kompensoi menetettyjä työtunteja, yksikkötyökustannukset nousisivat.
Mallinnuksen mukaan nelipäiväinen työviikko alentaisi tutkittujen toimialojen vientituloja noin 2,4 miljardilla eurolla (–6,3 %) neljän vuoden tarkastelujakson aikana. Vientitulojen laskusta seuraisi myös työllisyyden väheneminen, jonka arvioidaan olevan noin 3 700 henkilötyövuotta suoraan vientiyrityksissä ja noin 8 000 henkilötyövuotta laajemmassa arvoketjussa.
Julkisessa keskustelussa esitetyt oletukset työajan lyhentämisen tuottavuushyödyistä ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä pääomavaltaisessa teollisuudessa, kuten sellu- tai terästehtaissa.
– Pääomavaltaisessa teollisuudessa käytetään teknologiaa, jossa tuotantotapa ja -kapasiteetti lukitaan investointihetkellä tehdaslaitoksen elinkaaren ajaksi. Toisin sanoen, jatkuvatoimisen teollisuuden tuottavuuteen ei voida juuri vaikuttaa työvuorosuunnittelulla. Tuottavuuskasvun pitää siis teollisuudessa tulla investointien kautta, ja on epäselvää, kannustaisiko yksikkötyökustannusten nousu tähän, toteaa Etlan vanhempi tutkija KTT Jaakko Markkanen.
Nyt julkaistu tutkimus arvioi myös vuosien 2017–2019 kilpailukykysopimuksen vaikutuksia. Juha Sipilän hallituksen aloitteesta toteutettu kiky alensi työnantajien työvoimakustannuksia ja pidensi vuosittaista työaikaa 24 tunnilla. Työmarkkinajärjestöjen neuvottelema sopimus lisäsi vientiteollisuuden kilpailukykyä ja kasvatti nyt tutkittujen markkinoiden vientituloja arviolta 239 miljoonalla eurolla (+0,6 %). Toimenpiteen suora työllisyysvaikutus oli noin 370 henkilötyövuotta ja 800 henkilötyövuotta arvoketjussa.
– Vertailun vuoksi, analysoimme myös Sipilän hallituksen alkuperäisen kiky-esityksen vaikutukset, eli jos yksikkötyökustannuksia olisi laskettu noin viidellä prosentilla. Se olisi mallinnuksen perusteella nostanut vientituloja vielä toteutunutta sopimusta enemmän, eli lähes 450 miljoonalla neljän vuoden aikana, Etlan Jaakko Markkanen lisää.
Tutkimusta varten kehitettiin uusi ekonometrinen menetelmä, joka muuntaa yritysten kohtaamat kustannusmuutokset euromääräisiksi vientivaikutuksiksi kolmivaiheisen tilastoanalyysin avulla. Menetelmä yhdistää Tilastokeskuksen ja Tullin yritystason tilinpäätös- ja ulkomaankauppatiedot kansainvälisiin aineistoihin tavaravirroista, tariffeista sekä kuljetuskustannuksista.
Samaa kehikkoa voidaan jatkossa soveltaa myös muiden muuttuvien kustannusten, kuten energian hintojen tai sähköverotukien muutosten arviointiin. Tutkijoiden on tarkoitus julkaista jatkolaskelmat myöhemmin syksyllä.
Markkanen, Jaakko – Siikanen, Markku – Valmari, Nelli: Mitä nelipäiväinen työviikko aiheuttaisi Suomen viennille? Tuotannontekijöiden hinnat ja vientiyritysten hintakilpailukyky (Etla Muistio 184)
