Tekoäly muuttaa ihmisten työtehtäviä, organisaatiorakenteita ja liiketoimintamalleja, mutta se ei hävitä ihmistyötä eikä romahduta keskimääräistä ansiotasoa. Tekoäly korvaa osan nykyisistä tehtävistä, mutta se myös täydentää ihmisten työtä, parantaa tuottavuutta ja synnyttää kokonaan uusia tehtäviä. Näiden yhteisvaikutus ihmistyön määrään on todennäköisesti myönteinen.
Suomen työmarkkinat kattavan kuukausiaineiston tulokset eivät anna näyttöä siitä, että generatiivisen tekoälyn käyttöönotto olisi vielä vaikuttanut palkkoihin tai työllisyyteen. Työmarkkinoiden varsinainen tekoälymurros näyttää olevan vasta edessä. Haasteena on, että teknologian mahdollisuudet kehittyvät huomattavasti sopeutumiskykyämme nopeammin.
Suomen suurin tekoälyyn liittyvä riski ei ole massatyöttömyys vaan tekoälyn liian hidas käyttöönotto. Tekoälyn mahdollisuudet voidaan hyödyntää täysimääräisesti vain uudistamalla samalla työtapoja, organisaatiorakenteita ja liiketoimintamalleja.
AI is transforming professions, organizational structures, and business models, but it will neither eliminate human work nor cause average earnings to collapse. AI will automate some existing tasks, but it will also complement human work, boost productivity, and create entirely new jobs. The combined effect of these forces on the overall amount of human work is likely to be positive.
Results based on monthly data covering the entire Finnish labor market provide no evidence that the adoption of generative AI has yet affected wages or employment. The broader AI-driven transformation of the labor market appears to lie ahead. The challenge is that technological capabilities are advancing considerably faster than our capacity to adapt.
Finland’s greatest AI-related risk is not mass unemployment but slow adoption of AI. AI’s full potential can be realized only by simultaneously redesigning work practices, organizational structures, and business models.
