Suurimmalla osalla suomalaisista perheistä ei ole riskihenkivakuutusta, joka riittäisi korvaamaan huoltajan kuoleman aiheuttamat rahalliset menetykset. Suomessa on siis suuri henkivakuutusvaje. Henkivakuutusvaje on yleisintä nuorilla, suurituloisilla ja korkeasti koulutetuilla. Todennäköisimmin henkivakuutuksia ottavat työikäiset, parempituloiset ja avioliitossa olevat. Nyt julkaistussa Etla-tutkimuksessa on hyödynnetty henkivakuutusyhtiöiden Tilastokeskukselle tätä tutkimusta varten luovuttamia vakuutustietoja vuosilta 2018–2020.
Ennenaikaiseen kuolemaan liittyvään taloudelliseen menetykseen varautuminen on tullut aiempaa ajankohtaisemmaksi koronapandemian aikana. Kohonnut kuolemanriski on saanut monet pohtimaan taloudellista menetystä, jonka perheen huoltajan kuolema aiheuttaisi. Sen arvioiminen ei ole kuitenkaan helppoa.
Suomessa henkivakuutuksia otetaan hyvin vaihtelevasti, ja vain murto-osalla kotitalouksista ne riittävät ylläpitämään jäljelle jääneen perheen elintason. Tällöin syntyy henkivakuutusvajetta. Tuoreessa Etla-tutkimuksessa “Henkivakuutusvaje Suomessa” (Etla Raportti 129) kartoitetaan suomalaisten vapaaehtoista henkivakuuttamista, kuolemasta aiheutuvan taloudellisen menetyksen suuruutta sekä niiden erotuksena laskettavaa kuolemanvaraturvan vajetta. Tutkimuksessa käytettiin ainutlaatuista aineistoa, joka rakentui Suomen väestön ja kotitaloudet sisältävästä Tilastokeskuksen aineistosta sekä kattavasta ja edustavasta henkivakuutusyhtiöiden Tilastokeskukselle luovuttamasta aineistosta henkivakuutuksista vuosilta 2018–2020. Tutkimuksen on rahoittanut Finanssiala ry.
Vakuutusvaje arvioitiin huoltajan kuoleman aiheuttamien työtulojen menetyksen, vähentyneen kulutuksen, jäljelle jääneen nettovarallisuuden, lakisääteisten perhe-eläkkeiden ja vapaaehtoisten riskihenkivakuutusten avulla. Laskelmissa ei ole mukana henkivakuutus- tai eläkesäästöjen turvaamiseksi otettuja vakuutuksia.
Tulosten perusteella keskimääräinen henkivakuutuksen korvaussumma, noin 73 000 euroa, riittäisi keskimäärin elintason ylläpitämiseen huoltajan kuollessa. Suurin ongelma syntyykin siitä, että riskihenkivakuutus on vain noin joka kymmenennellä suomalaisella. Vakuutuksen ottaminen ja summan suuruus vaihtelivat: vakuutukset ovat muita suuremmat työikäisillä, suurempituloisilla ja avioliitossa olevilla henkilöillä sekä henkilöillä, jotka asuvat 3–5 hengen kotitalouksissa.
– Tutkimuksessamme tulot, parisuhde ja lapset lisäävät vakuutusten kysyntää ennustetusti. Vakuutusten hankkineiden ikä sen sijaan painottuu elinkaarella liian myöhäiseksi. Lisäksi oli yllättävää havaita se, kuinka harvalla on vapaaehtoinen henkivakuutus, pohtii Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.
