Suomen talouskasvu hiipuu tänä vuonna kahteen prosenttiin ja ensi vuodelle on luvassa enää nollakasvua. Suomenkin talous ajautuu siis loppuvuodesta taantumaan, ennustaa Etla. Syksyn Suhdanne-ennuste julkaistiin maanantaina 19. syyskuuta aamulla ensin webinaarissa ja iltapäiväksi kokoonnuttiin lounasseminaariin Kämpiin.
Etlan syksyn 2022 Suhdanne-ennusteen julkaisutilaisuus järjestettiin tuttuun tapaan Teams-etäyhteyden välityksellä. Suhdanteen lukuja kävi nyt läpi koko Etlan ennustetiimi eli tutkijat Birgitta Berg-Andersson, Ville Kaitila ja Päivi Puonti. Suhdanteen yleiskatsauksen esitteli tutkimusjohtaja Tero Kuusi. Birgitta Berg-Andersson tarkasteli kansainvälistä kauppaa, Ville Kaitila yksityistä kulutusta ja Päivi Puonti työmarkkinoita sekä julkistaloutta.
Webinaarin aluksi Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju toivotti kuulijat tervetulleiksi lyhyellä talouden ajankohtaiskatsauksella. Tilaisuuden “Etlan etästudiolta” eli kokoushuoneesta veti viestintäjohtaja Tytti Sulander.
Tänä vuonna Etla ennustaa Suomen kokonaistuotannon kasvavan 2 prosenttia ja nettoviennin vaikutus kasvuun on tänä vuonna negatiivinen. Ensi vuonna bkt:n kasvu jää nollaan ja vuonna 2024 kasvua kertyy 1,7 prosenttia. Kuluttajahinnat nousevat tänä vuonna nopeimmin vuosikymmeniin: 6,8 prosenttiin. Ensi vuonna hintojen nousu hidastuu, mutta inflaatio pysyy edelleen korkeana, liki neljässä prosentissa.
Etla näkee ennusteessa edelleen paljon riskejä, jotka voivat keikauttaa lukuja suuntaan jos toiseen. Suuri epävarmuus johtuu mm. energiamarkkinoista, korkeasta inflaatiosta ja Venäjän sotatoimista. Riskien realisoituminen voikin pahentaa ennustettua taantumaa selvästi.
Keskustelua ja kysymyksiä virisi kuulijoilta laajalla skaalalla esitysten jälkeen, niin taantuman kestosta ja tulevien vuosien kasvulukemista aina yritysten palkanmaksukykyyn ja Ukrainan kriisin eskaloitumiseen asti.
Tutkimusjohtaja Tero Kuusen mukaan maailmantaloutta varjostavat paitsi Venäjän hyökkäyssota ja siihen liittyvät pakotteet, myös Kiinan koronasulut ja muut maan ongelmat sekä yleisesti kiristyvä rahapolitiikka.
Kahden vuoden koronatauon jälkeen Etla palautti ohjelmaan myös Suhdanteen lounasseminaarin Kämpin Peilisalissa. Tilaisuuden avasi Tero Kuusen johtama Etlan ennusteryhmä ja tuoreen ennusteen luvut ja arviot käytiin rivakasti läpi kutsuvierasyleisölle.
Talousnäkymien jälkeen siirryttiin pohtimaan, mitä Suomi lähivuosina tarvitsee, ja mikä puolestaan on vaalien jälkeen poliittisesti mahdollista. Aki Kangasharju muistutti, että Suomen finanssipoliittiseen linjaan tarvitaan muutos viimeistään vaalien jälkeen.
– Se tarkoittaa, että aktiiviset menolisäykset on lopetettava ja sen sijaan laadittava sopeutusohjelma. Suomi tarvitsee pidemmän aikavälin vision velkaantumisen lopettamiseksi ja talouskehityksen kääntämiseksi, hän sanoi.
Kangasharju listasi esimerkinomaiselle säästölistalleen mm. ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston puolituksen, korkeakoulujen lukukausimaksut, eläkekertymän poistamisen opiskelusta ja työttömyydestä sekä julkisen sektorin tehtävien vähentämisen.
Kangasharjun listaa kävivät sen jälkeen Etlan pyynnöstä läpi politiikan pitkän linjan taustavaikuttajat, toimitusjohtaja Taru Tujunen viestintätoimisto Ellun Kanoista ja hallituksen puheenjohtaja Esa Suominen Rud Pedersen Public Affairs Finland -konsulttitoimistosta.
Vilkkaan yleisökeskustelun siivittämänä Tujunen ja Suominen kävivät esityksissään läpi myös mahdollisia vaalien jälkeisiä hallitusvaihtoehtoja.
Etla julkistaa vielä syksyn aikana perinteisen “Muistioita uudelle hallitukselle”-julkaisun. Siinä tutkimuslaitos esittää laajemman listan tutkimukseen perustuvia toimenpidesuosituksia vaalien jälkeistä talouspolitiikkaa silmällä pitäen.
Etlan ennusteen näkemysten takana seisovat tänä syksynä ennusteryhmän tutkijat Ville Kaitila (vas.), Päivi Puonti ja Birgitta Berg-Andersson sekä tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
