Suomikin ajautuu loppuvuodesta taantumaan, ennustaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Talouskasvu hiipuu tänä vuonna kahteen prosenttiin ja ensi vuonna on luvassa enää nollakasvua. Ennusteen mukaan vienti vilkastuu palveluviennin ansiosta vasta ensi vuonna, mutta samalla yksityisen kulutuksen kasvu kangistuu hintojen noustessa. Inflaatio pysyy korkeana myös ensi vuonna, vaikka hintojen nousu hieman hellittääkin. Talouspolitiikan korjausliike jää vaalien jälkeisen hallituksen tehtäväksi. Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju perää tulevalta hallitukselta pidemmän ajan visiota Suomen talouskehityksen kääntämiseksi.
Etlan ennuste tiivistettynä:
Tänä vuonna Etla ennustaa Suomen kokonaistuotannon kasvavan 2 prosenttia. Nettoviennin vaikutus kasvuun on tänä vuonna negatiivinen. Ensi vuonna bkt:n kasvu jää nollaan ja vuonna 2024 kasvua kertyy 1,7 prosenttia.
− Palveluiden kulutuksen elpyminen nostaa kasvulukua vielä tänä vuonna, mutta ensi vuonna Suomen bkt:n kasvu jää nollaan. Näin ollen ennustamme, että Suomikin ajautuu lievään taantumaan kuluvan vuoden lopussa, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi. Kuusi johtaa Etlan julkisen talouden ja makrotalouden tutkimusta.
Tavaraviennin kasvu pysähtyy tänä vuonna. Kansainvälisen vientikysynnän hidastuva kasvu, Venäjän viennin väheneminen ja metsäyhtiö UPM:n pitkä lakko leikkaavat kasvua. Koko viennin määrä kasvaa Etlan ennusteen mukaan tänä vuonna vajaan prosentin ja ensi vuonna 4,6 prosenttia. Metsäteollisuuden vienti heikkenee lakon takia tuntuvasti tänä vuonna.
Rakentaminen kasvaa vielä tänä vuonna ja sen myötä myös investoinnit noin 3 prosenttia. Ensi vuonna investointien kasvu hidastuu. Yksityinen kulutus kasvaa vielä tänä vuonna yli 2 prosenttia, mutta ensi vuodelle Etla ennakoi yksityiseen kulutukseen enää nollakasvua.
Kuluttajahintojen ennustetaan nousevan tänä vuonna 6,8 prosenttia. Inflaatiota kiihdyttävät ennen kaikkea asumisen ja liikenteen sekä elintarvikkeiden hintojen kallistuminen. Energian hinnan nousu on erittäin merkittävässä inflaatioroolissa ja luo samalla riskejä inflaation ennustamiselle.
− Suomen kuluttajahinnat nousevat tänä vuonna nopeimmin vuosikymmeniin. Energian lisäksi poikkeuksellista hintojen nousua on ollut muun muassa monissa elintarvikkeissa, asuntojen korjausmateriaaleissa sekä kestokulutustavaroissa. Lisäksi asuntolainojen korot nousevat, mikä näkyy asumisen hinnassa selvästi tänä ja ensi vuonna, huomauttaa Etlan tutkija Ville Kaitila.
Ensi vuonna hintojen nousu hidastuu, mutta inflaatio pysyy edelleen korkeana, liki neljässä prosentissa. Vuonna 2024 hinnat kohoavat keskimäärin 1,6 prosenttia, ennustaa Etla.
Työllisten määrän ennustetaan kasvavan tänä vuonna noin 38 000 henkilöllä. Työvoiman kasvu yllätti viime vuonna positiivisesti, mutta tänä vuonna kasvu hidastuu. Työttömyysaste laskee 6,7 prosenttiin ja työllisyysasteen ennustetaan nousevan tänä vuonna keskimäärin 73,7 prosenttiin.
Osaavan työvoiman saatavuus ja työvoimapula ovat muodostuneet odotettua suuremmaksi työllisyyden kasvun esteeksi. Ensi vuonna työllisyys kasvaa enää vähän, kun taloustilanne heikkenee uudelleen. Työttömyysasteeksi arvioidaan 6,8 prosenttia ja työllisyysasteeksi 73,8 prosenttia.
Työllisyys on noussut viime vuosina, mutta elintason nousu on pysähtynyt ja julkinen velka kaksinkertaistunut jokaista suomalaista kohti laskettuna. Finanssipolitiikan rakenteellinen korjaus on jäämässä seuraavan hallituksen tehtäväksi.
− Ennustamme tässä Etlan Suhdanteessa syksyyn ja talveen lievää taantumaa, mikä ei edellytä enää kysyntäelvytystä näissä inflaatio-oloissa. Valtion ensi vuoden budjetissa kuitenkin luvataan laaja-alaista tukea ilman uusia säästökohteita, joten budjetista muodostuu jälleen elvyttävä ja kotikutoista inflaatiota vahvistava. Lisävelkaa otetaan, eikä lisäpanostusten vastapainoksi tehdä yhtään priorisointia tai leikkausta, sanoo Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Kangasharju kysyy, missä on Suomen pidemmän aikavälin visio. Hänen mukaansa tarvitsemme nyt pidemmälle ajalle näkymän velkaantumisen lopettamiseksi ja se edellyttää visiota Suomen talouspolitiikasta. Suomesta puuttuu ennen muuta kannustimia kasvuun, panostuksia osaamiseen ja maahanmuuttoon.
− Meiltä puuttuu niin sanottu tiekartta sen varalta, mitä teemme, jos ja kun talouskasvu ei ole riittävän nopeaa. Ilman kokonaisvaltaista visiota tulevasta, Suomen velkaantuminen vain jatkuu. Korjausliike tarvitaan, tai rankempi säästäminen joudutaan aloittamaan sitten myöhemmin pakon edessä, Kangasharju varoittaa.
Maailmantalous kasvaa tänä vuonna kolmen prosentin vauhtia ja ensi vuonna 2,5 prosentin vauhtia. Talouskasvua hidastavat kuitenkin Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen välilliset seuraukset, kiristyvä rahapolitiikka sekä Kiinan talouden ongelmat.
Useissa kehittyneissä maissa suhdannekuva on samankaltainen: alkuvuosi on ollut kohtalaisen hyvä, mutta loppuvuodeksi odotetaan selvästi heikompaa kehitystä. Yhdysvalloissa kasvua on tänä vuonna 2,5 prosenttia ja Kiinassa 3 prosenttia. Kiinan elpymistä hidastavat koronan sulkutoimenpiteet.
Euromaissa taantuman todennäköisyys on korkea ensi vuoden alussa. Ennustamme euroalueen talouksien kasvavan 2,6 prosenttia tänä vuonna ja 0,8 prosenttia ensi vuonna. Epävarmuus jatkuu edelleen.
Suhdanne-julkaisun verkkoversio on luettavissa 19.9. klo 9.30 alkaen osoitteessa www.suhdanne.fi. Nettisivusto tarjoaa koko Suhdanteen sisällön graafeineen ja taulukkoineen selkeänä kokonaisuutena. Painettu Suhdannekirja on tilattavissa Etlasta osoitteesta tilaukset@taloustieto.fi. Julkaisu sisältää ennusteen lisäksi Antti Kauhasen kirjoittaman artikkelin uudesta työmarkkinamallista Suomeen.
Katso myös syksyn Suhdanteen keskeisistä sisällöistä tehty lyhyt somevideo.
