Etlan keväällä 2023 julkaisema tutkimus metsäteollisuuden siirtymisestä yrityskohtaiseen sopimiseen kiinnostaa nyt myös Ruotsissa. Ruotsin elinkeinoelämän tutkimuslaitos Ratio järjesti lokakuussa neuvottelujärjestelmän hajautumista käsittelevän seminaarin, jossa esiintyi myös Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen. Kauhasen tutkimusta on jo käännetty ruotsiksi ja Ruotsissa halutaan erityisesti kuulla, miten siirtyminen pois liittotason sopimisesta on vaikuttanut Suomessa palkkojen tasoon tai hajontaan.
Metsäteollisuus ry. ilmoitti lokakuussa 2020, että se ei enää jatkossa ole työehtosopimusten sopijapuoli. Tämä tarkoitti käytännössä, että metsäteollisuudessa siirryttiin yrityskohtaiseen sopimiseen. Teknologiateollisuus puolestaan ilmoitti maaliskuussa 2021 siirtyvänsä hybridimalliin, jossa alakohtaisen työehtosopimuksen lisäksi olisi jatkossa myös yrityskohtaisia sopimuksia.
Siirtymät herättivät Suomessa tuolloin kiivasta keskustelua, ja palkkojen ennustettiin muutoksen seurauksena laskevan merkittävästi. Etlan tekemien tutkimusten mukaan näin ei kuitenkaan käynyt.
Siirtyminen pois liittokohtaisesta sopimisesta on vaikuttanut vain vähän alan palkkojen tasoon tai niiden hajontaan. Osalla työntekijäryhmistä palkat jopa nousivat. Tiedot ilmenevät Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhasen Etla-tutkimuksista “Neuvottelujärjestelmän hajautuminen ei laskenut palkkoja: Tuloksia metsäteollisuudesta ja ohjelmistoalalta (Etla Muistio 121)” ja “The Effects of Decentralization of Collective Bargaining on Wages and Wage Dispersion: Evidence from Finnish Forest and IT Industries (Etla Working Papers 105)”.
Kauhasen tutkimusten mukaan siirtyminen yrityskohtaiseen sopimiseen nosti paperiteollisuuden työntekijöiden ansioita hieman ja kasvatti yritysten sisäistä palkkahajontaa. Paperiteollisuuden toimihenkilöiden, mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöiden ja toimihenkilöiden sekä ohjelmistoalan osalta vaikutukset ovat pääosin samansuuntaisia, mutta eivät tilastollisesti merkitseviä.
– Huolet siitä, että siirtyminen pois liittokohtaisesta sopimisesta johtaisi palkkojen huomattavaan laskuun, olivat selvästi liioiteltuja, arvioi Etlan Antti Kauhanen huhtikuussa.
Vastaavaa neuvottelujärjestelmän hajauttamista on vaadittu Ruotsissakin.
Antti Kauhanen toimii Etlan työelämätutkimuksesta vastaavana tutkimusjohtajana ja Jyväskylän yliopiston taloustieteen professorina. Nyt hänen tutkimustuloksiaan on käännetty myös ruotsiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitosta vastaavan Ratio-tutkimuslaitoksen toimesta.
Kauhanen arvioi, että muutos lähemmäs yritystason sopimista on osa eurooppalaista kehitystä.
– Mutta erityisesti Suomen metsäteollisuuden päätös on eurooppalaisittainkin merkittävä. Siksi myös Ruotsissa ollaan kiinnostuneita tuloksista.
Ration seminaarissa lokakuussa Lars Calmfors (vas.), Antti Kauhanen, Martin Björklund sekä Lotta Stern.
Lokakuun 19. päivänä pidetyssä Ratio-seminaarissa Tukholmassa Kauhanen esitteli tutkimustuloksiaan. Keskusteluun osallistuivat ja tuloksia kommentoivat sosiologian professori, Ration toimitusjohtaja Lotta Stern, IIES:n kansainvälisen talouden emeritusprofessori Lars Calmfors sekä IFN:n tutkija ja valtiotieteen tohtoriopiskelija Martin Björklund.
Keskustelussa pohdittiin mm. muutosalttiutta sekä yhtäläisyyksiä ja eroja Suomen ja Ruotsin työmarkkinoiden välillä. Videotallenne englanninkielisestä keskustelusta on katsottavissa Ration verkkosivuilla.
Katso myös aiemmin syyskuussa pidetty paikallisen sopimisen Ratio-seminaari, jossa Antti Kauhasen lisäksi mukana olivat Camilla Frankelius Ruotsin insinööriliitosta, Mats Åkerlind, Ruotsin Rakennusteollisuudesta (Byggföretagen), Per Hidesten, teollisuuden Industriarbetsgivarna-työnantajajärjestöstä, Stefan Koskinen, Almega Tjänsteföretagen- työnantajajärjestöstä sekä Veli-Pekka Säikkälä, IF Metall-ammattiliitosta.
