Väestökehitystä koskevan tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan Suomen väkiluku todennäköisimmin laskee lähivuosikymmeninä. Nyt julkaistu ennuste eroaa Tilastokeskuksen väestöennusteesta siinä, että nettomaahanmuuttoa arvioidaan varovaisemmin. Näin tehdään pitkän aikavälin trendin ja naapurimaiden nettomuuttoennusteen perusteella.
Kun nettomaahanmuutto ennustetaan pienemmäksi kuin Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen lähtöoletuksissa, myös väestöennuste muuttuu. Tuoreessa Etlan julkaisemassa laskelmassa ”Suomen väestökehitys 2025–2070” (Etla Muistio 148) oletetaan vuotuiseksi nettomaahanmuutoksi 24 000 henkeä, kun Tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen arvio oli 40 000 henkeä. Tällöin Suomen väestömäärä todennäköisesti taittuu ja kääntyy laskuun.
Etla Muistio perustelee arvion nettomaahanmuutosta sillä, että Tilastokeskuksen pohjana käyttämät vuoden 2023 luvut olivat niin poikkeukselliset. Tutkijat tulkitsevat, että mm. Ukrainan sodan aiheuttamasta maahanmuuton lisäyksestä pysyvän tasomuutoksen osuus on noin 9000 henkeä, ei 25 000 kuten Tilastokeskuksella. Tämä vastaa paremmin pitkän aikavälinen kehitystrendiä ja on lähempänä Suomen kokoisen Norjan nettomuuttoennustetta.
Poikkeukselliset ilmiöt ovat vaikuttaneet myös viime vuosien syntyvyys- ja kuolleisuuslukuihin, mutta näissä luvuissa muistion tekijät, emeritusprofessori ja Etlan Senior Fellow Juha Alho sekä Etlan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen käyttivät samoja oletuksia kuin Tilastokeskus.
– Vuosi 2024 on väestöennusteen laatijan painajainen. Korona heilautti kuolevuutta vuosina 2020–2022, syntyvyyden romahdus ennennäkemättömän alhaiselle tasolle jatkui vuonna 2023 ja Venäjän hyökkäys vuonna 2022 ajoi ukrainalaisia pakosalle maastaan, mm. Suomeen, kuvaa Juha Alho.
Nyt julkaistu laskelma olettaa kokonaishedelmällisyyden pysyvän vakiotasolla 1,26 kun väestön uusiutumisen edellyttämä taso olisi 2,07. Tämä tarkoittaa, että ilman maahanmuuttoa väestö pienenisi yhden 31 vuoden mittaisen sukupolven aikana 39 prosenttia.
Tulevasta väestörakenteesta esitetään raportissa todennäköisyyspohjainen arvio. Vaihtoehtojen epävarmuus näkyy niin, että annetaan vaihteluväli, jolle toteutunut väestökehitys osuu 80 prosentin todennäköisyydellä.
Covid-pandemia vaikutti hetkellisesti kuolevuuteen vuonna 2022, mutta sen jälkeen kuolevuuden laskeva trendi on jatkunut ja sen oletetaan ennusteessa jatkuvan edelleen. Vuonna 2070 naisten elinajanodotteen ennakoidaan 80 prosentin todennäköisyydellä olevan välillä (83,3 – 91,4) ja miesten (86,7 – 93,8).
Maahanmuuttajien ikäjakauma on pysynyt vakaana, vaikka määrä on vaihdellut: muuttajat ovat nuoria työikäisiä aikuisia, jotka tuovat lapset mukanaan. Tämä joukko taittaa vuoden 2010 tienoilla alkaneen huoltosuhteen huonon kehityksen. Huoltosuhde kertoo, paljonko väestössä on 19–64-vuotiaita huoltovastuun kantajia suhteessa nuorempiin ja vanhempiin ikäluokkiin.
– Huoltosuhde paranee eli pienenee parikymmentä vuotta, mutta alkaa sen jälkeen taas kasvaa, ennakoi Etlan Tarmo Valkonen.
Kokonaisuutena Suomen ikärakenne harmaantuu selvästi yhdessä sukupolvessa eli vuoteen 2056 mennessä. Silloin koko väestön keski-ikä on piste-ennusteen mukaan 48,7 vuotta, eli miehillä 5,2 ja naisilla 4,4 vuotta korkeampi kuin vuoden 2025 alussa.
”Suomen väestökehitys 2025–2070” -raportti on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston LIFECON-projektia. Siihen kuuluu myös marraskuussa ilmestynyt ”Pohdintaa Suomen väestöennusteen oletuksista poikkeusvuonna 2024” (Etla Muistio 142).
Väestöennusteeseen liittyvä piste-ennuste löytyy myös Excel-muodossa Etlan verkkosivuilta.
Alho, Juha – Valkonen, Tarmo: Suomen väestökehitys 2025–2070 (Etla Muistio 148)
Lisätietoja:
Emeritusprofessori ja Etla Senior Fellow, Juha Alho, p. 040 0271332, juha.mikko.alho@gmail.com
