Tekoälytyökalut, kuten ChatGPT, muokkaavat työmarkkinoita, osoittaa tällä viikolla julkaistu kansainvälinen tutkimus. Etlan tutkija Otto Kässi on yksi Journal of Economic Behavior & Organization -journaalissa julkaistun tutkimuksen kirjoittajista. Tutkimus analysoi yli kolmea miljoonaa työpaikkailmoitusta maailmanlaajuisella freelanceralustalla, mikä tekee siitä suurimman tutkimuksen laatuaan.
Laajamittainen tutkimus osoittaa, että generatiivisen tekoälyn vaikutus työmarkkinoihin on monitahoinen – se luo mahdollisuuksia joillakin aloilla ja vähentää kysyntää toisilla aloilla. Esimerkiksi toistuvissa kirjoitustehtävissä ChatGPT johtaa työvoiman kysynnän vähenemiseen suhteessa työmarkkinoiden yleiseen kehitykseen. Työtehtävissä, joihin liittyy osittain korvattavia taitoja, kuten kirjoittaminen ja kääntäminen, kysyntä on vähentynyt 20-50 prosenttia, kun uudet työkalut korvaavat nämä tehtävät.
Generatiivinen tekoäly lisää tekoälyteknologiaa täydentävien taitojen kysyntää. Tämä johtuu osittain tekoälyn ympärillä vallitsevasta hypestä, joka synnyttää uusia tekoälyyn liittyviä tuotteita ja palveluja, jotka taas edellyttävät chatbottien kehittämisen tai koneoppimisen asiantuntijoita. Chatbottien ja luonnollisen kielen käsittelyyn liittyvien työpaikkojen kysyntä onkin lähes kolminkertaistunut ChatGPT:n käynnistämisen jälkeen.
ChatGPT:llä korvattavissa olevien taitojen, kuten kirjoitus- ja käännöstyön, osalta kysyntä väheni eniten kokeneiden työntekijöiden osalta. Täydentävien taitojen, kuten koodauksen, osalta puolestaan aloittelevien työntekijöiden kysyntä väheni, kun yritykset etsivät ammattilaisia, joilla on enemmän kokemusta.
Tekoälyn aiheuttama kysyntäshokki, suhteessa tekoälylle altistumattomiin työpaikkoihin. Lähde: Teutloff et al. (2025) ’Winners and Losers of Generative AI’.
ChatGPT ei ole se suuri työpaikkojen tappaja, jota monet pelkäävät, sen sijaan freelancer-työpaikkojen nettokysyntä on kasvanut ChatGPT:n käynnistämisen jälkeen. Generatiivinen tekoäly onkin tutkijoiden mukaan uusin suuntaus talouden pitkässä digitaalisessa muutosprosessissa, joka alkoi tietokoneiden ja internetin yleistymisestä.
– Generatiivinen tekoäly kiihdyttää työmarkkinoiden muutosta. Prosessi alkoi vuosikymmeniä sitten, kun tietokoneet tulivat työpaikoille ja GenAI on tämän digitalisaatioprosessin viimeisin kehitysaskel. Vaikka osittain korvattavissa olevien taitojen, kuten kirjoittamisen ja kääntämisen, kysyntä on vähentynyt, näemme myös uusien työpaikkojen syntyvän, sanoo tohtori Fabian Braesemann Oxfordin Internet-instituutista.
Fabian Braesemann kävi viime vuonna myös Etlan vieraana tekoäly työelämässä –hankkeen yhteydessä.
Tutkijoiden mukaan nyt julkaistu tutkimus viittaa tasapainoisempaan todellisuuteen kuin mitä on esimerkiksi työpaikkojen osalta pelätty. ChatGPT:n kaltaiset uudet teknologiat eivät ainoastaan muuta tiettyjen taitojen kysyntää, vaan ne myös aiheuttavat muutoksia työntekijöiltä vaadittavaan osaamiseen.
– Yleisemmin tuloksemme alleviivaavat sitä, että mahdollisesti vallankumouksellistenkin teknologioiden mullistusten työmarkkinavaikutukset ilmenevät usein hitaasti. Vaikka GenAI-työkalut voivatkin jo nyt vähintäänkin nopeuttaa kohtuullisen suurta osaa tietotyöstä, vaikuttaa siltä, että tekoälyn käyttö, ja sitä myötä sen työmarkkinavaikutukset, ovat vielä toistaiseksi kohtuullisen vähäisiä, toteaa hankkeeseen osallistunut Etlan tutkija Otto Kässi.
”Vaikuttaa siltä, että tekoälyn käyttö, ja sitä myötä sen työmarkkinavaikutukset, ovat vielä toistaiseksi kohtuullisen vähäisiä”, toteaa hankkeeseen osallistunut Etlan tutkija Otto Kässi.
Nyt julkaistun tutkimuksen kirjoittajat kuuluvat kansainvälisten tutkijoiden ja alan asiantuntijoiden ryhmään, joka tutkii generatiivisten tekoälytyökalujen, kuten ChatGPT:n, vaikutusta työmarkkinoihin. Kirjoittajina ovat Ole Teutloff ja Johanna Einsiedler Kööpenhaminan Center for Social Data Science -laitoksesta, tohtori Otto Kässi Etlasta, tohtori Fabian Braesemann Oxfordin Internet-instituutista, Pamela Mishkin Open A.I.-yhtiöstä ja apulaisprofessori R. Maria del Rio-Chanona University College Londonista ja Complexity Science Hub Wienistä.
Tutkimus perustui laajamittaiseen data-analyysiin johtavan online-freelancealustan työpaikkailmoituksista tammikuun 2021 ja syyskuun 2023 välisenä aikana, mikä kattaa noin vuoden mittaisen aineiston ennen ja jälkeen ChatGPT:n käyttöönoton.
Lue myös Otto Kässin kolumni aiheesta.
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
Vaihde ja vastaanotto avoinna arkisin klo 8.30–15:30.
+358 (09) 609 900