Monet maalailevat kauhukuvia tekoälystä, joka pyyhkii työmarkkinat tyhjiksi ihmisistä. Tuore tutkimuksemme kuitenkin osoittaa, että ChatGPT on vienyt lähinnä muutaman tunnin mittaisia keikkoja – samalla kun uusia työpaikkoja on syntynyt jopa entistä enemmän.
Monet kommentaattorit (1, 2, 3) ovat varoittaneet, että modernit generatiiviset tekoälyratkaisut kuten ChatGPT ja Claude saattavat lähitulevaisuudessa korvata merkittävän määrän ihmistyötä. Tämä voisi heidän mukaansa johtaa jopa massatyöttömyyteen.
Toistaiseksi tästä ei kuitenkaan ole näyttöä. Tuoreen tutkimusjulkaisumme (Teutloff, et al. 2024) perusteella tekoälysovellukset eivät vielä näytä vähentäneen työn kysyntää – lukuun ottamatta osaa lyhyistä keikoista.
Tarkastelemme tuoreessa julkaisussamme tekoälyn vaikutuksia työvoiman kysyntään verkon työmarkkina-alustalla. Aineistomme koostui päivätasolla tuhansista työpaikkailmoituksista, joihin kuhunkin tulee kymmenistä satoihin työhakemuksia.
Alustatyö onkin luonteva ”laboratorio” generatiivisen tekoälyn työmarkkinavaikutusten tarkasteluun, koska alustatyö painottuu vahvasti ohjelmointityöhön ja muihin, puhtaasti verkossa välitettävissä oleviin korkean osaamistason työpaikkoihin, jotka ovat alttiimpia tekoälyn vaikutuksille. Lisäksi tekoälyn käyttöönottoa rajoittavat yhteiskunnalliset ja sosiaaliset kitkatekijät (kuten työmarkkinoiden sääntely) ovat verkkotyömarkkinoilla pienemmät kuin perinteisillä työmarkkinoilla. Tekoälyn mahdolliset kysyntävaikutukset näkyvätkin oletettavasti nopeimmin ja voimakkaimmin juuri alustatyössä.
Luokittelimme avoimet työpaikat kolmeen ryhmään: altistumattomat, täydentyvät ja korvattavat. Vertasimme uusien täydentyvien ja korvattavien työpaikkojen määrän kehitystä tekoälylle altistumattomien työpaikkojen määrään. Vertasimme uusien työpaikkojen määrää ennen ChatGPT:n julkaisua uusien työpaikkojen määrään ChatGPT:n julkaisun jälkeen.
Ennen ChatGPT:n julkaisua uudet työpaikat eri ryhmissä kehittyivät samalla tavalla. ChatGPT:n julkaisun jälkeen taas täydentyvien ja altistumattomien työpaikkojen määrä kasvoi, kun taas korvattavien työpaikkojen määrä väheni hiukan. ChatGPT:n julkaisun seurauksena korvattavan työn kysyntä siis laski verrattuna kahteen muuhun ryhmään.
Kun tarkastelimme kysynnän muutosta työnantajien ilmoittaman hankkeen keston mukaan, havaitsimme, että kysynnän vähentyminen johtui pelkästään lyhyiden, alle kolme viikkoa kestävien keikkojen vähentymisestä. ChatGPT ei siis hävittänyt muuta kuin hyvin lyhyitä – usein vain muutaman tunnin mittaisia – keikkoja.
On huomattavaa, että tuloksemme eivät tue narratiivia siitä, että tekoäly olisi ainakaan nykyisellään merkittävä uhka ihmistyölle. Kokonaisuutena uusien työpaikkojen nettomäärä itse asiassa kasvoi ChatGPT:n julkaisun jälkeen.
Tulostemme mukaan näyttää siltä, että erityisesti verkkoon hakukoneoptimointia varten kirjoitettavan sisällön tuottamiseen liittyvien työpaikkojen määrä väheni. Tällaisten työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista on kuitenkin vain murto-osa. Samalla ChatGPT:n julkaisu myös lisäsi mm. ohjelmointi- ja luovan kirjoittamisen työpaikkojen määrää.
Kokonaisuutena tuloksemme ovat vähemmän dramaattisia eräisiin muihin alusta-aineistoja hyödyntäviin tutkimuksiin verrattuna (esim. Demirci, et al. 2024 sekä Hui, ym. 2024). Niissä tulokset viittaavat merkittäviin negatiivisiin vaikutuksiin. Keskeinen syy erolle on, että tutkimuksessamme tarkastelemme alustatyömarkkinaa kokonaisuutena, kun taas muut mainitut tutkimukset keskittyvät vertaamaan suurille kielimalleille altistuneita ja ei-altistuneita työpaikkoja toisiinsa. Tämä näkökulma sivuuttaa sen, että – jo määritelmänkin mukaan – vain varsin pieni osa työpaikoista on voimakkaimmin altistunut tekoälylle.
Sen sijaan tuloksemme ovat samansuuntaisia kuin Kauhasen (2024), joka hyödynsi Tilastokeskuksen tulorekisteriaineistoa ja näytti, että ChatGPT:n julkaisun jälkeen ansiokehitys on ollut altistuneissa ammateissa nopeampaa kuin ei-altistuneissa ammateissa.
Yleisemmin tuloksemme alleviivaavat sitä, että mahdollisesti vallankumouksellistenkin teknologioiden mullistusten työmarkkinavaikutukset ilmenevät usein hitaasti. Vaikka GenAI-työkalut voivatkin jo nyt vähintäänkin nopeuttaa kohtuullisen suurta osaa tietotyöstä, vaikuttaa siltä, että tekoälyn käyttö — ja sitä myötä sen työmarkkinavaikutukset — ovat vielä toistaiseksi kohtuullisen vähäisiä (4, 5).
PS. Tutkimusjulkaisustamme on olemassa myös generatiivisella tekoälyllä luotu podcast, jonka voi kuunnella täältä. Podcast kuvaakin hyvin generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksia, kuten podcastin luomista lähes napin painalluksella ja toisaalta myös sen rajoitteita, sillä automaattisesti generoitu podcast kuvaa keskeisimpiä tuloksiamme sittenkin aika heikosti.
Demirci, O., Hannane, J., & Zhu, X. (2024). Who is AI replacing? The impact of generative AI on online freelancing platforms.
Hui, X., Reshef, O., & Zhou, L. (2024). The short-term effects of generative artificial intelligence on employment: Evidence from an online labor market. Organization Science, 35(6), 1977-1989.
Kauhanen, A & Rouvinen, P. (2024). Generatiivisen tekoälyn vaikutukset eivät ainakaan vielä näy työmarkkinoilla: Palkat eniten altistuneissa ammateissa pikemminkin nousseet. ETLA Muistio nro 143. https://pub.etla.fi/ETLA-Muistio-Brief-143.pdf
Teutloff, O., Einsiedler, J., Kässi, O., Braesemann, F., Mishkin, P., & del Rio-Chanona, R. M. (2025). Winners and losers of generative AI: Early evidence of shifts in freelancer demand. Journal of Economic Behavior & Organization. https://doi.org/10.1016/j.jebo.2024.106845 (hyväksytty julkaistavaksi)
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
Vaihde ja vastaanotto avoinna arkisin klo 8.30–15:30.
+358 (09) 609 900