Trumpin vaalikampanjan aikaiset poliittiset puheet voivat lopulta poiketa paljonkin siitä, mitä hän lopulta tekee. Siitä huolimatta politiikka, jonka puolesta amerikkalaiset äänestivät, ei välttämättä liity niin paljon protektionismiin kuin ajattelemme. Kyse voi olla kansalaisia paljon enemmän koskettavasta asiasta – nimittäin verotuksesta, kirjoittaa Etla-kolumnissaan Päivi Puonti.
Yhdysvaltain vastavalittu presidentti Donald Trump ilmoitti vaalikampanjansa aikana asettavansa 60 prosentin tullit kiinalaiselle tuonnille ja 10 prosentin tullit tuonnille kaikkialta muualta. Mediatietojen mukaan Trumpin tavoitteena on pienentää Yhdysvaltojen kauppataseen vajetta[1], ja siksi tullit kohdistuisivat kaikkeen tuontiin.
Presidentti Joe Biden asetti myös tulleja, mutta rajatummin. Kun Bidenin tavoite oli vähentää tuontiriippuvuuksia yhteiskunnalle kriittisillä aloilla, vaikuttaa Trumpin politiikka protektionistisemmalta eli pyrkimykseltä kasvattaa kotimaista tuotantoa ulkomaisen kustannuksella. Tämä on aiheuttanut huolta Suomessa ja Euroopassa, koska Yhdysvallat on eurooppalaisten yritysten tärkeimpiä vientimarkkinoita. Tullien kaltaiset kaupanesteet ovat omiaan vähentämään vientiä[2].
Tullit ovat ulkomailta tuotuihin väli- ja lopputuotteisiin kohdistuvia veroja. Eräänlaisina kulutusveroina ne nostavat lopputuotteiden hintoja samaan tapaan kuin arvonlisävero.
Yhteiskunnan kannalta tullit ovat kuitenkin tehoton tapa kerätä tuloja. Siksi Yhdysvalloissakin siirryttiin jo 1900-luvun alussa tuontitulleista liittovaltion tuloveroon. Siihen asti tullit olivat liittovaltion pääasiallinen tulonlähde (Clausing ja Lovely, 2024).
Trumpin agendalla näyttää siis olevan paluu menneiden vuosien veropolitiikkaan. Hän on ilmoittanut tavoitteekseen alentaa veroja[3], ja nostaa tuontitulleja, joilla siis luvattuja veronalennuksia osin rahoitettaisiin (Clausing ja Lovely, 2024). Tavallisen kansalaisen korvaan tuontitullit voivat kuulostaa houkuttelevilta siksi, että veronkorotukset vaikuttavat kohdistuvan ulkomaisiin yrityksiin.
Tutkimukset Trumpin edellisen kauden tulleista kuitenkin osoittavat, että kumpikaan tavoitteista tuskin toteutuu. Tuontitullien maksajina olivat viime kädessä amerikkalaiset kotitaloudet (Amiti ym., 2019; Cavallo ym., 2021), eivätkä tullit vahvistaneet Yhdysvaltojen vaihtotasetta (Clausing ja Lovely, 2024). Aiempaa laajempien tuontitullien vaikutusten voi odottaa olevan saman suuntaisia, mutta mittaluokaltaan suurempia. Arvioiden mukaan Trumpin ehdottamien tuontitullien kustannukset yhdysvaltalaisille kuluttajille olisivat suuruudeltaan jopa lähes 2 % bkt:sta, eli viisinkertaiset Trumpin edellisen kauden tulleihin verrattuna (Clausing ja Lovely, 2024; McKibbin ym., 2024)[4].
On siis epäselvää, saisiko Trump tuontitulleilla katettua veronalennusten kustannukset, ja pienennettyä vaihtotaseen vajetta.
Varmin vaikutus on kuluttajahintojen nousu ja hyvinvointitappiot. Maksajana on sama taho kuin veronkorotuksissa yleensä. Se on tavallinen kansalainen.
[1] Ks. esim. Financial Times ”Trump’s tariff obsession is worse than before” 7.11.2024. https://www.ft.com/content/af788efd-93de-4446-bc8b-abe5a8055136
[2] Tulli (2023) arvioi Yhdysvaltojen vuonna 2018 asettamien tuonnin teräs- ja alumiinitullien vähentäneen Suomen vientiä. Suuruusluokkaa on kuitenkin vaikea arvioida samaan aikaan osuneen pandemian takia.
[3] Vuoden 2017 veronalennuksia ja työpaikkoja koskevan lain (Tax Cuts and Jobs Act, TCJA) jatkaminen.
[4] Aiempien tutkimusten perusteella Clausing ja Lovely (2024) olettavat kustannusten siirtyvän täysimääräisesti kuluttajahintoihin. Kustannuksiin lukeutuvat tullien aiheuttamat hyvinvointitappiot, mutta ei kotimaisen tuotannon tuen aiheuttaman vääristymän yhteiskunnallisia kustannuksia.
Amiti, M., Redding, S. J. ja Weinstein, D. E. (2019). The impact of the 2018 tariffs on prices and welfare. Journal of Economic Perspectives 33.4: 187–210.
Cavallo, A., Gopinath, G., Neiman, B. ja Tang, J. (2021). Tariff Pass-Through at the Border and at the Store: Evidence from US Trade Policy. American Economic Review: Insights, 3 (1): 19–34. https://www.aeaweb.org/articles?id=10.1257/aeri.20190536
Clausing, K. ja Lovely, A. (2024) Why Trump’s Tariff Proposals Would Harm Working Americans. Peterson Institute for International Economies PIIE. May 2024.
McKibbin, W., Hogan, M. ja Noland, M. (2024). The international economic implications of a second Trump presidency. Peterson Institute for International Economies PIIE. September 2024.
Tulli (2023). Suomen ja Yhdysvaltojen välinen kauppa vuonna 2023 (1–9). 27.12.2023. https://tilastot.tulli.fi/-/suomen-ja-yhdysvaltojen-valinen-kauppa-vuonna-2023-1-9-
