Tarkastelemme tekstiä tuottavan tekoälyn (GenAI) työmarkkinavaikutuksia. Hyödynnämme eräältä maailman suurimmista työnvälitysalustoilta kerättyä aineistoa ja luokittelemme uudet työpaikkailmoitukset kolmeen luokkaan, korvattaviin, täydennettäviin ja altistumattomiin, sen mukaan, miten hyvin tämänhetkiset tekoälyt pystyisivät toimimaan niissä. Tulostemme perusteella työpaikkojen määrä laski marginaalisesti ChatGPT:n julkaisun jälkeen. Samaan aikaan sekä tekoälystä hyötyvien että altistumattomien työpaikkojen kysyntä kasvoi merkittävästi. Tulostemme perusteella ChatGPT:n julkaisu ei vähentänyt työvoiman kysyntää vaan muutti kysynnän rakennetta. Osassa tehtävistä kysyntä nousi ja toisissa laski.
We examine the effects of generative artificial intelligence (GenAI) on the labor market, specifically focusing on the impact of ChatGPT on job demand. Using micro-level data from one of the largest online labor platforms, we classify new job postings into three categories: substitutable, augmenting, and unaffected. We apply a difference-in-differences method to explore how ChatGPT’s deployment has altered labor demand within these categories. Our findings show a slight decrease in openings for substitutable jobs, where GenAI can fully perform tasks without loss of quality. However, there is an increase in demand for augmenting and unaffected jobs, which either benefit from faster task completion due to GenAI assistance or remain unchanged by it. The data indicates that ChatGPT’s introduction has not uniformly decreased labor demand but rather redistributed it, leading to growth in some sectors and declines in others.
