Suomi nousee sijalle 11 tänään julkaistussa 63 maan kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Sijoitus on Suomen paras kokonaissijoitus sitten vuoden 2009. Suomen suhteellinen asema IMD-vertailussa parani, koska kansantalouden kohtaama negatiivinen shokki niin tuotantoon kuin työllisyyteenkin oli koronakriisivuonna 2020 keskimääräistä pienempi. Pandemia kohteli siis Suomen taloutta vähemmän ankarasti kuin monia muita talouksia. Sveitsi nousi vertailun kärkipaikalle ja Ruotsi toiselle sijalle. Viime vuoden ykkönen Singapore putosi sijalle 5.
Suomi on parantanut kahden pykälän verran sijoitustaan Institute for Management Development IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Suomen sijoitus on tänä vuonna 11, joka on paras kokonaissijoituksemme sitten vuoden 2009. Kilpailukykyä nostivat erityisesti kotimainen talous, työllisyys ja kansainväliset investoinnit. Päinvastaiseen suuntaan vaikuttivat Suomen veropolitiikka ja kansainvälinen kauppa.
Euroopan pienten, kehittyneiden maiden kilpailukyky vahvistui entisestään. Sveitsi nousi vertailun kärkeen ja Ruotsi kiri toiseksi. Seuraavat sijoitukset menivät Tanskalle ja Alankomaille. Viime vuoden voittaja Singapore putosi sijalle 5 ja Norja nousi sijalle 6. Kärjessä eniten sijoituksiaan menettivät Kanada (14.), Qatar (17.), Itävalta (19.) ja Australia (22.). Yhdysvallat säilytti 10.sijansa pudottuaan viime vuonna palkintokorokesijoilta. Kiina (16.) paransi hieman sijoitustaan erityisesti kansainvälisen kaupan ja veropolitiikan osa-alueiden avulla.
Tämän vuoden kilpailukykyvertailua tarkasteltaessa on huomioitava, että siinä käytetyt tilastot liittyvät covid-19-kriisivuoteen, huomauttaa Etlan tutkija Ville Kaitila.
– Koska Suomen kansantalouden kohtaama negatiivinen shokki niin tuotantoon kuin työllisyyteenkin oli keskimääräistä pienempi, parani Suomen suhteellinen asema vertailussa näissä mittareissa. Myös Ruotsin asema parantui vertailussa kotimaisen talouden ja työllisyyden ansiosta, mikä heijastelee pienempää koronahäiriötä taloudelle myös siellä, Kaitila summaa.
IMD:n kilpailukykyindeksi analysoi sitä, ”miten maat ja yritykset kokonaisuutena hyödyntävät kykyjään vaurauden tai voittojen saavuttamiseksi”. Kokonaisindeksi jakautuu neljään kokonaisuuteen ja ne edelleen viiteen alakohtaan. Neljä pääkokonaisuutta ovat taloudellinen menestys, julkisen hallinnon tehokkuus, yritysten suorituskyky sekä infrastruktuuri. Näistä Suomi pärjää parhaiten infrastruktuurissa (5.sija), ja siinä olemme maailman kärkeä mm. peruskouluissa, ilman puhtaudessa ja ympäristönsuojelussa.
Julkisen hallinnon tehokkuudessa Suomi on sijalla 14 ja yritysten suorituskyvyssä sijoitus on 12. Heikoiten Suomi pärjää taloudellisessa menestyksessä (34.sija), mutta siihen on tullut selvää parannusta edellisvuodesta mm. joitakin verrokkimaita lievemmästä koronaiskusta johtuen. Suomen tärkeimmät houkutustekijät ovat IMD:n mukaan korkea koulutustaso, osaava työvoima sekä luotettava infrastruktuuri.
– IMD:n indeksiin pätee Etlan aiemminkin esittämä kritiikki. Mennyt ei ole tae tulevasta eli menestys vertailussa ei ennakoi tulevaa kehitystä. Itse sijoitusta enemmän tulisikin kiinnittää huomiota kilpailukykyyn vaikuttaviin tekijöihin ja niiden edistämiseen, huomauttaa Etlan Ville Kaitila.
IMD:n yhteistyökumppani Suomessa on Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla.
IMD:n kilpailukykyindeksi analysoi vuosittain, miten maat ja yritykset kokonaisuutena hyödyntävät kykyjään vaurauden tai voittojen saavuttamiseksi. Indeksi on pysynyt samankaltaisena vuodesta 2001, joskin käytetyt muuttujat vaihtuvat välillä jonkin verran. Kokonaisindeksi lasketaan 163 tilasto- ja muista sekundäärilähteistä saadun ”kovan” muuttujan sekä 92 yritysjohtajille ja muille vaikuttajille suunnatulla kyselyllä hankitun ”pehmeän” muuttujan vakioituna ja painotettuna summana. Kysely tehdään internetin kautta siten, että vastaajat ottavat kantaa väittämiin 7-portaisella asteikolla. Pehmeiden muuttujien painoarvo on noin yksi kolmasosa. Lisäksi kerätään tietoa 79 taustamuuttujasta. Yhteensä kriteerien määrä on siten 334. IMD:n helmi-huhtikuussa 2021 toteutettuun kyselyyn vastasi eri maissa yhteensä noin 6 000 henkilöä. Suomesta saatiin 76 vastausta.
Lisää tietoa aiheesta:
Institute for Management Development (IMD), IMD World Competitiveness Yearbook 2021
