Taloustieteellisestä kirjallisuudesta löytyy selkeä viesti hitaan tuottavuuskasvun Suomelle: Investointeihin kohdistuvaa verotusta kannattaa madaltaa, kirjoittaa Etla-kolumnissaan Aki Kangasharju.
Politiikkasuosituksia ei kannata perustaa vain yksittäisiin tutkimuksiin. Seuraavassa tiivistetään kuuden laajan yritysverotuksen vaikutuksia käsittelevän kirjallisuuskatsauksen tulokset.
Lähdetään liikkeelle julkistaloustieteen käsikirjassa julkaistusta katsauksesta. Siinä todetaan, että yritysten pääomakustannusten alentaminen verotuksella yhden prosentin verran lisää investointeja 0,6–1,0 prosenttia (Hasset ja Hubbard 2002). Hieman tuoreempia tutkimuksia läpikäyvässä kokooma-artikkelissa havaitaan, että tämä suhde olisi keskimäärin 0,7 prosenttia (Zwick ja Mahon 2017).
Verotus vaikuttaa myös talouskasvun kannalta koko ajan tärkeämmäksi muodostuvaan aineettoman pääoman hankintaan. Konsensusarvion mukaan yhden euron kevennys tutkimuksen ja kehittämisen kustannuksiin verotusta alentamalla lisää yritysten T&K-toimintaa yhdellä eurolla (Hall 2020).
Viime vuonna julkaistu katsausartikkeli päätyy aiempien katsausten johtopäätökseen:
“… saatavilla olevat tutkimustulokset viittaavat siihen, että yhteisöverot vaikuttavat merkittävästi yritysten investointeihin, T&K-menoihin ja yrittäjyyteen” (Fuest ja Neumeier 2023).[1]
Toisessa tuoreessa katsauksessa todetaan samalla tavalla:
“Suurimmassa osassa tutkimuksista havaitaan, että yhteisöverojen alentaminen lisää kotimaisia ja ulkomaisia investointeja verotusta alentavassa maassa” (Mukherjee ja Badola 2023).[2]
Politiikkavaikutusten tutkimuksessa kannattaa hyödyntää mahdollisimman yksityiskohtaista aineistoa. Mitä enemmän makrotasolle mennään, sitä vaikeammaksi syy-yhteyksien osoittaminen käy tilastollisesti merkitsevällä ja johdonmukaisella (robustilla) tavalla.
Kirjallisuudesta löytyy kuitenkin lukuisia tutkimuksia, joissa arvioidaan verotuksen vaikutusta talouskasvuun makrotasolla.
440 eri tutkimushavaintoa (estimaattia) sisältävä meta-analyysi osoittaa, että eri tavoin toteutetut investointeihin kohdistuvat verotuksen alentamiset kiihdyttävät talouskasvua (Gechert ja Heimberger 2022). Myös toisessa, yli 900 tutkimushavainnon meta-analyysissa tehdään sama havainto (Alinaghi ja Reed 2021).
Nämä kaksi makrotason tutkimustuloksia yhteen vetävää katsausta sallivat myös uudenlaisen virheen mahdollisuuden julkaistuissa tutkimuksissa. Tieteellisillä aikakauskirjoilla on taipumus julkaista helpommin sellaisia tuloksia, joissa syntyy tilastollisesti merkitseviä tuloksia. Nolla-havainnot jäävät helpommin pöytälaatikkoon.
Julkaisuvääristymän mahdollisuus otetaan huomioon sisällyttämällä katsaukseen myös aikakauskirjoissa julkaisemattomien tutkimusten tuloksia. 440 tutkimushavainnon meta-analyysissa osa verotuksen vaikutusestimaateista menettää tilastollisen merkitsevyytensä. Eivät tosin kaikki, joten verotuksen vaikutus tulkitaan epävarmaksi (ei robustiksi).[3]
Toisessa, yli 900 tutkimushavainnon, meta-analyysissa puolestaan havaitaan, että julkaisuvääristymän huomioon ottaminen vain vahvistaa verotuksen tilastollista merkitsevyyttä talouskasvuun (Alinaghi ja Reed 2021).
Fuestin ja Neumeierin (2023) katsauksessa huomautetaan, että pöytälaatikkoon jääneitä tutkimuksia ei ole yleensä julkaistu tietyistä syistä. Tutkimusasetelma voi olla puutteellinen. Tai ne on tehty poliittisesti motivoituneissa ajatuspajoissa eikä niillä tähdätäkään tieteelliseen julkaisuun.
Julkaisematta jääneiden tulosten mukaan ottaminen voi tuoda oman harhansa itse julkaisuvääristymän suuruuteen. Niinpä yhden tutkimuksen perusteella ei voi vielä sanoa, että julkaisuharhan takia yritysten verotus ei vaikutakaan talouteen.
Oheiset kuusi kirjallisuuskatsausta analysoivat verotuksen vaikutuksia eri maissa. Politiikkasuositusten kannalta olisi parasta, että voisimme nojautua Suomen aineistolla tehtyihin tutkimuksiin. Niitä on kuitenkin vähän.
Yksi tuore tutkimus kuitenkin löytyy (Harju ym. 2022). Siinä havaitaan, että vuosina 2012–2014 tehty yhteisöveron alennus ei vaikuttanut pienten yritysten investointeihin, mutta nosti niiden liikevaihtoa vuosina 2014–2016.
Politiikkasuositusten näkökulmasta tarvittaisiin enemmän tietoa. Harjun ja kumppaneiden tutkimuksessa tarkasteltiin erityisen pieniä yrityksiä. Aineiston koeryhmän yritysten työvoimakustannusten keskikoko (mediaani) oli vain 106 000 euroa, joten mukana oli runsaasti pelkästään itsensä työllistäviä yrityksiä. Suurimmankin yrityksen liikevaihto oli vain 2,5 miljoonaa euroa.
Yhteisövero vaikuttaa investointeihin enemmän suurten ja kansainvälisten yritysten kautta kuin pienten ja kotimaassa toimivien. Investoinneista merkittävän osan tekevät kansainväliset yritykset, joilla on mahdollisuus valita investointien kohdemaa.
Lisäksi tutkimusajanjakso osuu kohtaan, jolloin Suomen kilpailukyky oli ongelmissa. Vuosina 2014–2016 tehtiin erityisen vähän investointeja kaikenkokoisissa yrityksissä. Suomi tarvitsee investointien kannustamista etenkin pitkän aikavälin kasvun parantamiseksi.
Tulosten yleistettävyyttä vaikeuttaa myös se, että samaan aikaan kiristettiin osinkoverotusta. Se neutraloi yhteisöveron laskun tuoman kannustevaikutuksen osakeanneilla rahoitettuihin investointeihin.
Koska investointeihin kohdistuvan verotuksen vaikutuksista on niin vähän kotimaista tutkimusta, politiikkasuositus on tehtävä kansainvälisen näytön perusteella. Yllä esitellyn kuuden kirjallisuuskatsauksen perusteella voimme suosittaa yritysten verorasituksen keventämistä Suomessa, missä investoinnit ovat liian vähäisiä ja tuottavuuskasvu hidasta.
Eri kysymys kuitenkin on, voidaanko veronalennusta suosittaa maalle, jolla on myös suuri julkisen talouden alijäämä. Se riippuu siitä, maksaako yritysten verotuksen alentaminen itsensä takaisin julkiselle sektorille lisääntyneiden investointien ja talouskasvun myötä.
Veronalennuksen itserahoittuvuuden aste riippuu siitä, miten investointeihin kohdistuva vero alennetaan ja tehdäänkö samalla mahdollisesti muita finanssipoliittisia uudistuksia (Alinaghi ja Reed 2021). Esimerkiksi yleinen yhteisöveron lasku hyödyttää kaikkia voitollisia investointeja, kun taas poisto-oikeudet ja verohyvitykset voidaan kohdistaa uusiin investointeihin.
Yllä läpikäydyt kokooma-artikkelit eivät pysty vastaamaan itserahoittuvuuden asteeseen, vaikka mikrotason analyyseissa usein havaitaankin voimakkaita vaikutuksia. Siksi investointeihin kohdistuva veroalennus kannattaa varmuuden vuoksi toteuttaa siten, että samalla muita kasvulle vähemmän haittaavia veroja korotetaan tai julkisia menoja vähennetään.
Näin myös suositeltiin Etlan laatimassa Suomen pelastuspaketissa viime tammikuussa (Ali-Yrkkö ym. 2024).
Viitteet
Alinaghi ja Reed (2021). Taxes and Economic Growth in OECD Countries: A Meta-analysis. Public Finance Review 3-40.
Ali-Yrkkö, Kangasharju, Kujanpää, Koski, Kuusi, Puonti, Ropponen ja Rouvinen (2023). Muistioita hallitukselle – Suomen pelastuspaketti. Etla Muut julkaisut 10.1.2024.
Harju, Koivisto ja Matikka (2022). The effects of corporate taxes on small firms. Journal of Public Economics 212:104704
Hassett ja Hubbard (2002). Tax policy and business investment teoksessa Auerbach ja Feldstein (toim.) Handbook of Public Economics, Vol. 3, 1293–1343. Amsterdam: North-Holland.
Fuest ja Neumeier (2023). Corporate Taxation. Annual Reviews, 425-450.
Gechert, Heimberger (2022). Do corporate tax cuts boost economic growth? European Econonmic Review 147:104157.
Mukherjee ja Badola (2023). Macroeconomic Implications of Changes in Corporate Tax Rates: A Review. Australian Economic Review 20-41.
Zwick ja Mahon (2017). Tax policy and heterogeneous investment behavior. American Economic Review 217–248.
[1] ”…the available evidence does suggest that corporate income taxes significantly affect corporate investment, R&D spending and entrepreneurial activity”.
[2] ”The majority of studies conclude that lowering CIT [corporate income tax] rates boosts domestic and foreign investments in a country”.
[3] Julkaisuvääristymän muuttujakaan ei ole tilastollisesti merkitsevä tutkimuksessa raportoiduissa yhtälöissä.
