Tasavallan presidentti on ilmaissut huolensa Suomen talouden tilasta jo kahdesti tänä vuonna. Valtiovarainministeriön tuoreet luvut osoittavat julkisen talouden mittavan lisäsopeutuksen tarpeen viimekesäiseen hallitusohjelmaan verrattuna. Kaikki ideat ovat tarpeen talouden suunnan kääntämiseksi.
Etla julkaisi oman keinovalikoimansa Suomen ja julkisen talouden korjaamiseksi tammikuussa (Ali-Yrkkö ym. 2024). Kirjoittamamme Suomen pelastuspaketti on esimerkki yhdestä Etlan ydintehtävistä.
Päätehtävämme on projektiperustainen tutkimustyö, johon kuluu suurin osa työajastamme. Siitä tulee myös kolme neljännestä tuloistamme. Projektitutkimuksen lisäksi julkaisemme vuosittain toistakymmentä artikkelia kansainvälistä arviointikäytäntöä noudattavissa taloustieteen aikakausikirjoissa. Välillä yllämme niissä jopa aivan maailman kärkeen (Kaila ym. (painossa), Silliman ja Virtanen 2022, Valmari 2023).
Tutkimustyö on kuitenkin liian hidasta ajankohtaisen yhteiskunnallisen keskustelun näkökulmasta. Sen vuoksi pidämme yllä aktiivisesti tilannekuvaa talouden kehityksestä, talouspolitiikan suunnasta ja taloustieteellisestä kirjallisuudesta. Tältä pohjalta pystymme osallistumaan aktiivisesti myös tutkimustyötä nopeatempoisempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Suomen pelastuspaketti on tuorein julkaisumme tällä saralla.
Moni ehdotuksistamme on ennestään tuttuja. Niihin kuuluvat talouskasvua pitkällä aikavälillä tukevat uudistukset, kuten työmarkkinoiden toimintaa, koulutustasoa ja muuttoliikettä koskevat suosituksemme.
Muodostamamme tilannekuvan pohjalta on kuitenkin perusteltua todeta, että tehdyt pitkän aikavälin kasvutoimet eivät ole riittävän voimakkaat nostamaan Suomea riittävän nopeasti.
Suomi on pieni maa, jonka väestö ikääntyy ja sen koulutustaso laskee. Meille muuttaa aivan liian vähän ihmisiä työn perässä. Tällaisessa maassa talouskasvu ei piristy riittävästi ilman uudenlaista ajattelua.
Lyömme päämme pensaaseen, jos kuvittelemme kasvun kiihtyvän näistä lähtökohdista vain odottamalla.
Esimerkiksi parlamentaarinen tutkimus- ja kehittämisohjelma on hyvä, mutta hidas toimi. Se lisää T&K:hon kykenevien tutkijoiden määrää 4-5 vuoden tähtäimellä. Sen jälkeen alkaa varsinaisesti tutkimustyö, jonka matka skaalautuviin ja työllistäviin yrityksiin on pitkä.
Parlamentaarinen ohjelma auttaa Suomea varsinaisesti joskus 2040-luvun jälkipuoliskolla (Aghion ym. 2018, Kerr ym. 2014, Hyytinen ja Maliranta 2013).
Suomen ongelmat ovat akuutimpia. Olemme rikkomassa valtion budjetinkehysmenettelyn jo toisella perättäisellä hallituskaudella ja joutumassa EU:n niin sanottuun alijäämämenettelyyn ilman uusia toimia.
Jos kasvu ei kiihdy, julkinen talous voidaan korjata vain ja ainoastaan julkisia menoja leikkaamalla. Se lisää tuloeroja ja osuu pahimmin kaikkein vähäosaisimpiin. Haluamme välttää sen etsimällä talouskasvua nopeuttavia toimia ja vieläpä riittävän nopealla aikataululla.
Pelastuspakettimme päätarkoitus on etsiä ratkaisuvaihtoehtoja taloustieteellisestä kirjallisuudesta. Tavoitteena oli selkeä ja tiivis keinovalikoima, sen sijaan, että olisimme esitelleet seikkaperäisesti ehdotuksiimme väistämättä liittyvät epävarmuudet ja taustalla olevan kirjallisuuden.
Tämä ei tarkoita sitä, että ratkaisut olisi etsitty jonkin yhteiskuntaryhmän periaatteellisen suosimisen näkökulmasta. Ratkaisuja etsittiin pelkästään talouskasvun kiihdyttämisen näkökulmasta. Toimet ovat kirjallisuuden mukaan vaikuttavia, mutta lisäävät jonkin verran tuloeroja. Talouskasvun puute tuo kuitenkin Suomelle suuremmat ongelmat kuin maailman pienimpiin kuuluvien tuloerojen pieni kasvu.
Ehdotamme ahkeruuteen ja yritystoimintaa kannustavia verouudistuksia. Jos ne toteutetaan hyvin, voidaan saada aikaan kasvua kiihdyttävä rytminmuutos talouteen. Rohkeimmat ehdotuksemme koskevat ansiotulojen korkeimpia marginaali- ja investointeihin kohdistuvia veroja.
Ehdotamme ansiotulojen korkeimpien marginaaliverojen laskemista. Ehdotus perustuu lukuisiin tutkimuksiin, joiden perusteella on johdonmukaista ajatella, että veron alentaminen kiihdyttää kasvua, etenkin Suomen kaltaisessa kireän verotuksen ja erittäin jyrkän veroprogression maassa.
Veroprogression loiventamisen vaikutuskanavat perustuvat ennen kaikkea ahkeruuden, mutta myös työn teon määrän ja kouluttautumisen lisääntymiseen, jotka paljastuvat usein työpaikan tai -tehtävän vaihtuessa. (Fredriksson 1994, Fritzon ja Lundberg 2019, Kansainvälinen valuuttarahasto 2020, Keane ja Rogerson 2012 ja 2015, Kirkko-Jaakkola ja Kotamäki 2022, Kleven ja Kreiner 2006, Kleven ym. 2023, Lundberg 2017a ja 2017b, Sörensen 2010, Rauh ja Shyu 2024, Vattö 2019).
Kansainvälisen kirjallisuuden ohella samanlaisia havaintoja on alkanut syntyä myös suomalaisessa tutkimuksessa (Kosonen ja Matikka 2023). Vaikutukset ovat erityisen suuria henkilöillä, jotka ovat erityisen tärkeitä talouskasvulle, eli yrittäjillä ja innovaattoreilla (Akcigit ym. 2015 ja 202, Akcigit ja Stantcheva 2020).
Olemme ehdotuksellamme myös samoilla linjoilla, kuin ainakin kaksi valtiovarainministeriön verotyöryhmää (2010 ja 2017) ja Kansainvälinen valuuttarahasto (2020).
Muutos toisi meidät lähemmäs pohjoismaisia ja eurooppalaisia verrokkimaitamme. Tanskasta on positiivisia kokemuksia korkeimpien marginaaliverojen laskemisesta (Kleven ym. 2023). Ruotsi alensi omaansa pari vuotta sitten, joten kohta saamme tietoa myös sen vaikuttavuudesta.
Taloustieteilijät eivät ole näistä havainnoista erimielisiä. Usein viitataan verotuksen pieniin vaikutuksiin, jotka tarkoittavat yksilötasolla mitattuja keskimääräisiä vaikutuksia kaikilla työllisillä lyhyellä aikavälillä (Chetty 2012 ja Matikka ym. 2016). Me viittaamme korkeimpien marginaaliverojen vaikutuksiin pidemmällä aikavälillä koko kansantaloudessa (Keane ja Rogerson 2012 ja 2015).
Toinen ehdotuksemme koskee yhteisöveron laskemista nykyisestä 20:stä 15 prosenttiin, josta on tulossa uusi kansainvälinen minimi. Vaikka taloustiede ei pysty sanomaan varmaksi, kuinka paljon tällainen veronalennus lisäisi investointeja, emme voi jäädä markkinoista kaukana olevana maana muita enemmän verottavaksi maaksi. Varsinkin kansainväliseen kauppaan keskittyvä yritystoiminta liikkuu herkästi verotehokkuuden perässä.
Emme ehdota yhteisöveron alennusta siksi, että olisi olemassa taloustieteellinen konsensus sen voimakkaista vaikutuksista. Ennen kaikkea ehdotamme sitä, koska ennustamme verokilpailun pakottavan Suomen siihen.
Yhteisövero kohdistuu kaikkiin voitollisiin investointeihin – siis myös niihin, jota on tehty aiemmin. Siksi ehdotamme lisäksi, että Suomi alentaisi etenkin uusien investointien verotusta. Tämä ehdotus perustuu sekä kansainväliseen tutkimusnäyttöön että OECD-vertailuun, jonka mukaan Suomessa on muita maita vähemmän poisto-oikeuksia ja muita kannusteita, jotka alentavat uusien investointien verorasitusta (OECD 2022, Ohrn 2019, Zwick ja Mahon 2017). Viitteitä tämän puolesta löytyy pelastuspakettimme ohella vaikkapa Tampereen yliopiston verotuksen huippuyksikön nettikirjoituksesta (Harju ym. 2023).
Näiden ja muiden kasvuun kannustavien veronalennusten ohella ehdotamme verotuksen painopisteen muutosta. Vaikka yrittämisen ja ahkeruuden kannusteet ovat kasvun kannalta suotuisia, emme usko, että ne kokonaisuutena kuitenkaan maksavat itse itsensä. Sen vuoksi ehdotamme talouskasvua vähemmän haittaavia toimia, jotka tuovat rahaa julkiseen talouteen. Näitä ovat maapohja-, arvonlisä-, valmiste- ja hiiliverojen kiristäminen.
Etla on nyt kantanut oman kortensa kekoon Suomen pelastamiseksi. Toivottavasti tämä innostaa muitakin kehittelemään oman pakettinsa.
Aghion, Bergeaud, Lequien ja Melitz (2018). The heterogeneous impact of market size on innovation: evidence from French firm-level exports (No. w24600). National Bureau of Economic Research.
Akcigit, Baslandze ja Stantcheva (2015). Taxation and the International Mobility of Inventors. NBER working paper 21024.
Akcigit, Grigsby, Nicholas ja Stantcheva (2021). Taxation and Innovation in the 20th Century. NBER working paper 24982.
Akcigit ja Stantcheva (2020). Taxation and Innovation: What Do We Know? NBER working paper 27109.
Ali-Yrkkö, Kangasharju, Kujanpää, Koski, Kuusi, Puonti, Ropponen ja Rouvinen (2023). Muistioita hallitukselle – Suoen pelastuspaketti. Etla Muut julkaisut 10.1.2024.
Chetty (2012). Bounds on elasticities with optimization frictions: a synthesis of micro and macro evidence on labor supply. Econometrica.
Fredriksson (1994). The Demand for Higher Education in Sweden: Theory and Evidence. Working Paper 1994:14, Department of Economics, Uppsala University.
Fritzon ja Lundberg (2019). Taxing high incomes: a comparison of 41 countries. Epicenter publication.
Harju, Kosonen, Kotakorpi, Kyyrä, Lyytikäinen ja Ravaska (2023). Julkisen sektorin tehtävistä ja sen toimien vaikutuksista. FIT #4/2023.
Hyytinen ja Maliranta (2013). Firm lifecycles and evolution of industry productivity. Research Policy, 1080-1098.
Kaila, Nix ja Riukula (painossa). The Impact of an Early Career Shock on Intergenerational Mobility. Journal of Labor Economics
Kansainvälinen valuuttarahasto (2020). Promoting Labor Supply Through Tax and Benefit Reform. IMF Staff Country Reports, Finland.
Keane ja Rogerson (2012). Micro and Macro Labor Supply Elasticities: A Reassessment of Conventional Wisdom. Journal of Economic Literature, 464–476.
Keane ja Rogerson (2015). Reconciling Micro and Macro Labor Supply Elasticities: A Structural Perspective. Annual Review of Economics, 89–117.
Kerr, Nanda, ja Rhodes-Kropf (2014). Entrepreneurship as experimentation. Journal of Economic Perspectives, 25-48.
Kirkko-Jaakkola ja Kotamäki (2022). Kasvattaako ylimmän marginaaliveron kevennys verotuloja? Kansantaloudellinen aikakauskirja – 118. vsk. – 2/2022
Kleven ja Kreiner (2006). The marginal cost of public funds: Hours of work versus labor force participation. Journal of Public Economics, 1955–1973.
Kleven, Kreiner, Larsen ja Sögaard (2023). Micro vs Macro Labor Supply Elasticities: The Role of Dynamic Returns to Effort. Nber Working Papers 31 549.
Kosonen ja Matikka (2023). Discrete Labor Supply: Quasi-Experimental Evidence and Implications. FIT Working paper 9.
Lundberg (2017a). The Laffer Curve for High Incomes. LIS Working paper Uppsala University.
Lundberg (2017b). Analyzing tax reforms using the Swedish Labour Income Microsimulation Model, Working Paper, No. 2017:12, Uppsala University, Department of Economics, Uppsala.
Matikka, Harju ja Kosonen (2016). Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2016:5.
OECD (2022). Corporate Tax Statistics, 4th edition.
Ohrn (2019). The effect of tax incentives on U.S. manufacturing: Evidence from state accelerated depreciation policies. Journal of Public Economics, 180:104084.
Rauh ja Shyu (2024). Behavioral Responses to State Income Taxation of High Earners: Evidence from California. American Economic Journal: Economic Policy, 34-46.
Sørensen (2010): Swedish Tax Policy: Recent Trends and Future Challenges. Report to the expert group on public economics 2010:4. Regeringskansliet, Ministry of Finance.
Silliman ja Virtanen (2022). Labor Market Returns to Vocational Secondary Education. American Economic Journal: Applied Economics, 197 – 224.
Valmari (2023). Estimating Production Functions of Multiproduct Firms. The Review of Economic Studies. 3315–3342.
Valtiovarainministeriö (2010). Verotuksen kehittämistyöryhmän loppuraportti, Valtiovarainministeriön julkaisuja.
Valtiovarainmisteriö (2017). Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportti. Valtiovarainministeriön julkaisu 12/2017
Vattö (2019). Estimating the Elasticity of Taxable Income when Earhnings Responses are Sluggish. FinanzArchiv: Public Finance Analysis.
Zwick ja Mahon (2017). Tax policy and heterogeneous investment behavior. American Economic Review, 217—248.
