Etla: Suomen bkt voi supistua tänä vuonna jopa 5% koronaviruspandemian takia

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos arvioi 17.3. julkaistussa ennusteessa, että koronaviruspandemian takia Suomen bkt supistuu tänä vuonna 1–5 prosenttia. Vaihteluvälin positiivinen pää voi toteutua, jos pandemia saadaan Euroopassa maalis-huhtikuussa hallintaan ja jos EU-maat elvyttävät koordinoidulla tavalla. Tällä hetkellä arvioimme kuitenkin, että negatiivinen skenaario on todennäköisempi ja tällöin Suomen bkt supistuisi tänä vuonna 5 prosenttia. Talous supistuisi toisella vuosineljänneksellä lähes kymmenyksen, mutta alkaisi kasvaa sen jälkeen. Etla on laatinut kolme skenaariota pandemian talousvaikutuksista. Korostamme, että epävarmuus on suurta ja kyse on tämän hetken arviosta.

COVID-19-koronaviruspandemia on yhtäaikainen kysyntä- ja tarjontashokki globaaliin talouteen. Sen merkittävimmät taloudelliset kustannukset syntyvät pandemian pysäyttämistoimenpiteistä.

Koronaviruspandemian aiheuttamat karanteenit sekä koulujen ja palveluelinkeinojen sulkemiset vähentävät työn tarjontaa ja johtavat tuotantoseisokkeihin. Koronaviruspandemia on samaan aikaan myös voimakas kysyntäshokki. Se vähentää palvelukysyntää, ennen kaikkea turismia, mutta myös ravintola- ja viihdepalveluiden käyttöä. Se lisää epävarmuutta sekä heikentää yritysten ja kotitalouksien talousluottamusta.

Etla arvioi 17.3. julkaistussa ennusteessa, että koronaviruspandemian takia Suomen bkt supistuu tänä vuonna 1 – 5 prosenttia. Haarukan positiivinen pää voisi toteutua, jos pandemia saataisiin Euroopassa hallintaan maalis-huhtikuussa. Tässä skenaariossa EU-maat myös elvyttäisivät rajusti koordinoidulla tavalla.

Kolme skenaariota – heikoin juuri nyt todennäköisin

Etla on laatinut kolme eri skenaariota pandemian talousvaikutuksista. Perusskenaariossamme Suomen bkt supistuisi runsaat 3 prosenttia ja yksityinen kulutus supistuisi voimakkaasti kahden kuukauden ajan – noin 30 prosenttia – jonka jälkeen päästäisiin takaisin hitaalle kasvu-uralle. Vientishokki olisi noin puolet vuoden 2009 finanssikriisin aiheuttamasta shokista, joten vienti supistuisi koko vuonna n. 10 prosenttia. Yksityiset investoinnit supistuisivat jonkin verran, sillä rakentamiseen ei kohdistu samanlaista shokkia kuin muuhun talouteen, muun muassa tehokkaiden elvytystoimien ansiosta.

– Tällä hetkellä positiivisen, ja perusskenaarionkin, toteutuminen näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä. Arvioimme, että haarukan negatiivinen pää vaikuttaa juuri nyt selvästi todennäköisemmältä, arvioi Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.

Heikomman talouskehityksen skenaariossa Suomen bkt supistuu 5 prosenttia tänä vuonna. Talous supistuisi toisella vuosineljänneksellä lähes kymmenyksen, mutta alkaisi kasvaa sen jälkeen.

Etlan oletus perustuu ensimmäisiin länsimaisiin arvioihin Kiinan reaalitalouden kehityksestä, sanoo Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

– Näiden länsimaisten arvioiden mukaan Kiinan talous supistui tammi-helmikuussa jopa 13 prosenttia, mutta on maaliskuun aikana jo uudelleen käynnistynyt. Oletamme, että Euroopassa ja Suomessa ei tehdä yhtä rajuja viruksen leviämisen estämistoimia, joten talous ei pysähdy yhtä voimakkaasti, mutta viruksen vaikutus on samalla pidempiaikainen, Kangasharju arvioi.

”Emme odota 2009 finanssikriisin toisintoa”

Etla arvioi, että talouden supistuminen koko vuoden 2020 aikana olisi pahimmillaan runsaat puolet finanssikriisin vuoden 2009 aikana tapahtuneesta bkt:n pudotuksesta. Ulkomaankauppa ja yksityinen kulutus vähenisivät lähes yhtä paljon kuin vuonna 2009, yksityiset investoinnit vähemmän. Investointien lasku ei olisi finanssikriisin luokkaa, toisaalta elvytystoimien ja toisaalta shokin luonteen vuoksi.

– Finanssikriisissä Suomen talouskasvu käynnistyi kunnolla vasta puolentoista vuoden päästä siitä, kun talous alkoi supistua. Odotamme tällä kertaa V:n muotoista shokkia, jossa meidänkin tuotantomme käynnistyisi vuoden kolmannella neljänneksellä, Kiinan kehitystä seuraillen, Etlan Kangasharju toteaa.

Vaikka Etla vertaakin shokin suuruusluokkaa finanssikriisiin, emme odota korona-arviossamme finanssikriisin toisintoa. Syy on Kangasharjun mukaan se, että koronakriisi alkoi talouden ulkopuolelta ja terveydenhuoltojärjestelmällä on hyvät mahdollisuudet hidastaa viruksen leviämistä. Myös rahoitusjärjestelmä on turvallisempi kuin 10 vuotta sitten, ja rahoitusjärjestelmässä on nyt selvästi vähemmän ennalta tuntemattomia tekijöitä. Finanssikriisin paluu voisi Etlan arvion mukaan olla mahdollinen vain, jos talous ei käynnistykään uudelleen kesän kuluessa. Jos talous jää nollakasvuun koko loppuvuodeksi, bkt sukeltaisi tänä vuonna lähes yhtä paljon kuin vuonna 2009.

Etla korostaa, että edellä mainitut laskelmat ovat luonteeltaan suuntaa-antavia. Ennuste on laadittu ennen 17.3.2020. Epävarmuus on tällä hetkellä erittäin suurta, eikä tilastotietoa Euroopan tai Yhdysvaltojen reaalitalouden kehityksestä ole vielä olemassa.

Etla päivittää Suomen huoltotaseen ennusteluvut Toimialakatsauksen yhteydessä toukokuun loppuun mennessä.

COVID-19_laskelma-ETLA