Vuosittain korjatulla runkopuun määrällä eli hakkuukertymällä on yllättävänkin suuri vaikutus hiilinielujen kehitykseen. Tämä käy ilmi Etlan tuoreesta tutkimuksesta. Hakkuut heikentävät vuotuista hiilinielua liki kaksinkertaisesti runkopuun mukana metsästä poistuvaan hiilimäärään verrattuna. Suomen metsänielut voimistuivat huomattavasti vuonna 2020, kun hakkuut vähenivät metsäteollisuuden kokeman koronashokin seurauksena.
Metsien käyttö vaikuttaa osaltaan Suomen metsien sitoman hiilidioksidin määrään. Koska metsämaa on Suomen hiilitaseen merkittävin nielu, on sen kehitys erityisen tärkeä niin EU-tason maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloussektoria koskevan ilmastopolitiikan vaatimusten täyttämiseksi kuin myös Suomen oman vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi.
Suomen metsien hiilinielulla on ainakin lyhyellä aikavälillä vahvistuva trendi, joka tukee Suomen hiilitasetta, ilmenee Etlan julkaisemasta ”Suomen metsäteollisuuden näkymiä vuoteen 2025 (Etla Raportti 112)” -tutkimuksesta. Raportissa arvioidaan sekä Suomen metsämaan hiilinielujen kehitystä uuden kuvailevan mallin avulla että metsäteollisuuden merkitystä ja kehitystä lähivuosina.
Tutkimuksessa havaittiin, että vuosittain korjatun runkopuun määrällä eli hakkuukertymällä on yllättävänkin suuri vaikutus hiilinielujen kehitykseen. Tämä korostuu erityisesti, jos vaikutus suhteutetaan hakkuissa korjatun runkopuun mukana metsästä poistuvan hiilen määrään. Yksi kuutio puuta sisältää noin 200 kiloa hiiltä. Vastaavasti hakkuukertymän kasvattaminen yhdellä kuutiolla heikentää metsämaan hiilivaraston vuotuista kehitystä 350–400 kilolla hiiltä.
– Hakkuut näyttäisivät heikentävän vuotuista hiilinielua liki kaksinkertaisesti runkopuun mukana metsästä poistuvaan hiilimäärään verrattuna. Siis vaikka kaikki puun sisältämä hiili saataisiin varastoitua pitkäkestoisiin puutuotteisiin, se kompensoisi vain hieman yli puolet hakkuiden negatiivisesta hiilitasevaikutuksesta metsässä. Tämä osaltaan ilmentää hiilinieluja vahvistavan ilmastopolitiikan tarpeellisuutta, Etlan tutkija Jussi Lintunen toteaa.
Metsämaan hiilinielu kuvaa metsien sitoman hiilen eli ilmakehästä poistuvan hiilidioksidin määrää. Metsänielu on pääsääntöisesti vaihdellut -35 ja -20 miljoonan tonnin välillä. Finanssikriisin aiheuttama hakkuiden romahdus johti nielun merkittävään voimistumiseen vuonna 2009 ja vastaavasti vuoden 2018 ennätyshakkuut heikensivät metsänielua -15 miljoonaan tonniin.
Etla arvioi metsänielujen voimistuneen huomattavasti vuonna 2020 koronapandemian seurauksena, mutta palaavan hiljalleen kohti 2010-luvun alun tasoa. Vuosina 2020–2025 metsänielun ennustetaan kuitenkin vielä pysyvän vahvana: vuonna 2025 laskelmamme mukaan -30 MtCO2/a. Alan toipumisen ennustetaan siis olevan hidasta.
Metsämaan hiilinieluja voidaan tutkimuksen mukaan vahvistaa kolmella tavalla: nielun trendiä vahvistamalla, hakkuiden nieluvaikutusta pienentämällä tai hakkuita vähentämällä. Trendin vahvistamiseen liittyviä toimenpiteitä ovat mm. metsäkadon hillitseminen, maaperän hiilen vapautumisen hidastaminen erityisesti turvemailla ja lyhyellä aikavälillä lannoittaminen. Sen sijaan hakkuiden nieluvaikutuksen pienentämiseen ei ehkä ole yhtä selviä ratkaisuja, Etlan Jussi Lintunen huomauttaa.
– Kehittämämme malli ei erittele kasvatus- ja uudistushakkuita. On kuitenkin luultavaa, että kasvatushakkuiden nieluvaikutus on esimerkiksi päätehakkuuta pienempi. Näin ollen jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen liittyvillä hakkuilla voisi olla pienempi nieluvaikutus kuin avohakkuilla. Jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella olisi toki myös laajempia vaikutuksia metsän hiilivaraston kokoon ja kehitykseen, Lintunen sanoo.
Tiedotteessamme luki aiemmin virheellisesti, että ”vuosina 2021-2025 metsänielun ennustetaan heikkenevän, kun hakkuukertymä kasvaa metsäteollisuuden toipuessa.” Tutkimuksessa kuitenkin Etla arvioi, että vuosina 2020–2025 metsänielun ennustetaan vielä pysyvän vahvana: vuonna 2025 laskelmamme mukaan -30 MtCO2/a. Kokonaisuudessaan Etla arvioi metsänielujen voimistuneen huomattavasti vuonna 2020 koronapandemian seurauksena, mutta palaavan hiljalleen kohti 2010-luvun alun tasoa.
Talvella/keväällä 2021 oli useita uutisia metsäteollisuuden kapasiteetin vähenemisestä, ja raporttia jouduttiin päivittämään useaan kertaan, virheellinen lause jäi näin myös tiedotteeseen. Pahoittelemme!
—
Tutkimus on osa kolmivuotista Future Forest 2040 -hanketta, jonka Etla toteuttaa yhdessä Euroopan metsäinstituutin kanssa. Hanketta rahoittaa Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa Säätiön nettisivuilta.
