Datajätit luoneet ”kuolemanlaakson” markkinoille pyrkiville uusille yrityksille – EU:n puututtava kilpailua vääristäviin yritysostoihin

Euroopan komissio pohtii parhaillaan kilpailulainsäädännön uudistamista digitalisaation ja alustatalouden myötä muuttuneille markkinoille. Globaalien teknologiajättien kasvavat datavarannot heikentävät kilpailua ja jätit estävät myös yritysostoin uusien yritysten markkinoille tuloa. Koronapandemia on vain lisännyt teknologiajättien kassavirtoja, eikä nykyisen lainsäädännön puitteissa yrityskauppoihin pystytä puuttumaan, todetaan tänään julkaistussa ETLA Muistiossa. Lainsäädäntöä tulisi muuttaa niin, että hallitsevassa markkina-asemassa olevien yritysten kilpailua vääristäviin yritysostoihin voitaisiin puuttua myös silloin, kun ostokohteiden liikevaihto on verrattain pieni.

Euroopan komissio valmistelee parhaillaan uutta kilpailupoliittista työkalua, jolla voitaisiin taata reilu ja vääristymätön kilpailu ja sen myötä myös enemmän innovaatioita, kuluttajille halvempia hintoja, parempia tuotteita sekä enemmän vaihtoehtoja. EU:n nykyisen kilpailulainsäädännön puitteissa ei voida ratkaista kaikkia rakenteellisia kilpailuongelmia, jotka ovat syntyneet digitalisaation ja alustatalouden myötä muuttuneilla markkinoilla. Erityisesti globaalit teknologiajätit voivat nykyään ahmaista nopealla kasvu-uralla olevat eurooppalaiset teknologiayritykset rajoituksetta – EU:n kilpailulainsäädännön siihen puuttumatta.

– Uudella, aiempaa kilpailulainsäädäntöä täydentävällä lailla pyritään suitsimaan myös suurten alustayritysten haitallisia vaikutuksia kilpailuun. Globaalien teknologiajättien markkinavoima näyttää entisestään kasvavan ja laajenevan uusille markkinoille, ja koronapandemia on vain lisännyt teknologiajättien kassavirtoja. Nyt ne seisovat pandemian voittajien eturintamassa, arvioi Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.

Erityisesti dataan perustuvilla markkinoilla ja alustoilla tapahtuvassa liiketoiminnassa ilmenee rakenteellisen kilpailun puutetta, todetaan tänään julkaistussa ETLA Muistiossa ”Teknologiajättien yritysostoihin puuttuminen on rakenteellisten kilpailuongelmien ratkaisun ytimessä” (Etla Muistio 89).

Tutkimusjohtaja Heli Kosken laatimassa muistiossa todetaan, että teknologiajättien osalta riski kilpailun vastaisten käytäntöjen hyödyntämiseen on ilmeinen. Tällaisia ovat mm. potentiaalisten kilpailijoiden sulkeminen markkinoilta nostamalla palveluntarjoajan vaihtamisesta aiheutuvia kustannuksia (esim. iOS-laitteeseen ostettuja sovelluksia ei voi käyttää Android-laitteissa), yritysten omien tuotteiden suosiminen alustoilla sekä yritysostot.

”Tappajaostoilla” estetään jo mahdollista tulevaa kilpailua

Isojen yritysostojen lisäksi teknologiajätit ovat hankkineet säännöllisesti omistukseensa myös pienempiä teknologiayrityksiä. Vuoden 2018 loppuun mennessä kuusi yhdysvaltalaista datajättiä (Google, Apple, Microsoft, Amazon, Facebook ja IBM) olivat ostaneet yhteensä yli 950 yritystä, ja näistä yritysostoista 70 prosenttia tehtiin kymmenen viime vuoden aikana. Datajätit ovat sekä valloittaneet uusia markkina-alueita että ostaneet kilpailevia yrityksiä niiden omilta ydinliiketoiminta-alueilta.

Yritysostoja perustellaan tyypillisesti synergiaeduilla ja tehokkuuteen liittyvillä seikoilla, mutta näin ei Heli Kosken mukaan aina ole. Keskustelua on ollut myös ns. ”tappajaostoista” (engl. killer acquisitions), joiden tarkoituksena on vain estää mahdollinen tuleva kilpailu. Tällaisten ostojen päämääränä on eliminoida yrityksen potentiaaliset tulevat kilpailijat tappamalla niiden innovatiiviset tuotekehitysprojektit jo ennen uusien tuotteiden markkinoille tuloa. Yritysoston jälkeen ostaja lopettaa kilpailevan tuotekehitysprojektin ja kerää markkinoilta monopolivoitot omasta tuotteestaan.

Etlan Heli Kosken, Otto Kässin ja Fabian Braesemannin tuoreet tutkimustulokset (2020) viittaavat siihen, että globaalien teknologiajättien yritysostot ovat vähentäneet uusien yritysten markkinoille tuloa, samoin niiden saamia pääomasijoituksia. Teknologiajättien yritysostoilla kartuttamat datavarannot heikentävät kilpailua ja uusien yritysten markkinoille tuloa niin digitaalisilla kuin perinteisten tuotteidenkin markkinoilla. Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on kielletty sekä EU:n että Suomen kilpailulainsäädännössä, mutta toimintaan voidaan puuttua vain, jos yritysten sulautuma ylittää tietyt liikevaihtorajat. Teknologiajättien yrityskauppoihin, joilla ne mahdollisesti estävät tulevien eurooppalaisten kilpailijoiden nousun haastajiksi, ei nykylainsäädännön puitteissa voida puuttua.

– Nykyistä lainsäädäntöä tulisikin muuttaa niin, että kilpailua vääristäviin yritysostoihin voitaisiin puuttua myös silloin, kun ostokohteiden liikevaihto on verrattain pieni. Yrityskauppojen markkinavaikutusten arvioinnissa pitäisi kiinnittää huomiota myös siihen, onko ostokohteen innovaatioilla potentiaalia haastaa tulevaisuudessa ostaja sen omilla markkinoilla, Etlan Koski ehdottaa.

 

Koski, Heli: Teknologiajättien yritysostoihin puuttuminen on rakenteellisten kilpailuongelmien ratkaisun ytimessä (Etla Muistio 89).