Antti Kauhanen

Abstract: To examine the productivity, employment and wage effects of ICT, we apply novel occupation based measures of organisational change within firms. With these measures, we directly address the complementarities between ICT and organisational changes. Our results support the view that organisational change complements ICT investments in a productivity-enhancing manner. In particular, the ICT-driven productivity

Abstract: We propose an approach for measuring and analyzing the dynamics of standard aggregate wage growth of macro statistics with micro-data. Our method decomposes aggregate wage growth to the wage growth of job stayers and to various terms related to job and worker restructuring. This method produces explicit expressions with clear interpretations for the various

Yksityisellä sektorilla on menossa työtehtävien rakenteen suuria muutoksia, osittain tietoteknisen murroksen vauhdittamina. Mitkä tehtävät ovat kasvussa, mitkä supistumassa? Missä määrin muutos hoituu tehtävien välisinä siirtyminä? Heijastuvatko tehtävien työllisyyden muutokset niiden palkkojen kehitykseen? Miten rakennemuutosten vaikutuksia voidaan eritellä ja niiden suuruutta mitata? Kuinka joustavaa kansantalouden tulonmuodostus on suhdanteiden yli tai työntekijöiden välillä, kun rakennemuutokset otetaan huomioon?

Industrial Relations: A Journal of Economy and Society.Vol.51:3, pages 645–669, July 2012 Julkaisuvuosi: 2012 Sivuja: 25 Hinta: Not available from Etla Kieli: Suomi Other articles 597

Saksa on menestynyt taloudellisesti erittäin hyvin 2000-luvulla. Saksalaisten yritysten kilpailukyky on parantunut merkittävästi, yritykset ovat menestyneet haastavassa globaalissa kilpailussa, työllisyys on ennätyslukemissa ja myös finanssi- ja talouskriisistä Saksa on selviytynyt paremmin kuin useimmat muut teollisuusmaat. Miten tämä on ollut mahdollista? Miksi Saksa on pärjännyt ja pärjää? Mitä se on edellyttänyt? Raportin vastaukset näihin kysymyksiin voidaan

Tämä artikkeli käsittelee kannustinpalkkausta ja sukupuolten palkkaeroja käyttäen yhdistettyä työnantaja-työntekijä aineistoa. Tulokset osoittavat, että tulospalkkaus nostaa naisten palkkoja hieman vähemmän kuin miesten, mutta tämän eron taloudellinen merkitys on mitätön. Urakka ja palkkiopalkat puolestaan kasvattavat sukupuolten palkkaeroja. Kannustinjärjestelmän piirteillä on siis merkitystä niiden vaikutuksille sukupuolten palkkaeroihin. Tulokset osoittavat myös, että yritysten ja henkilöiden heterogeenisuuden huomioiminen on