This paper analyzes how firms with different financial strength levels respond to demand shocks in their export markets. We utilize unique administrative datasets of Swedish and Finnish firms matched with national customs data from 1999 to 2014, which allows us to analyze the effects of several macroeconomic shocks affecting the export product demand and performance of exporting firms. We find that financially stronger export firms are better positioned during both positive and negative demand shocks—suffering less from the negative shocks, benefiting more from the positive shocks.
While our results suggest that Swedish and Finnish firms tend to respond similarly to different export demand shocks, there are some salient differences in their survival strategies. While the financially stronger Swedish firms expanded their product lines and market areas, the Finnish firms did not make such adjustments during the 2007–2014 period of negative export demand shocks. By analyzing the firm-level survival strategies on export markets, we provide new insights into the divergent export growth trends of the two countries.
Finanssikriisin jälkeen Suomen vienti on laahannut Ruotsin viennin perässä. Tässä tutkimuksessa on vertailtu viennin tuotekohtaisten kysyntäsokkien vaikutuksia Ruotsin ja Suomen vientimenestykseen ja yritysten toimintaympäristöön. Tutkimus on tehty hyödyntäen 15 vuoden seurantajakson kattavaa aineistoa Suomen ja Ruotsin teollisuuden vientiyrityksistä. Tutkimus osoittaa, että suomalaiset ja ruotsalaiset vientiyritykset reagoivat keskimäärin samalla tavoin kansainvälisen kaupan muutoksiin. Esimerkiksi, positiiviset tuotekohtaiset kysyntäsokit ovat lisänneet yritysten kokonaisvientiä ja vähentäneet niiden riskiä poistua vientimarkkinoilta. Myös taloudellisesti vahvemmat yritykset ovat pärjänneet kansainvälisen kaupan turbulensseissa taloudellisesti heikompia yrityksiä paremmin.
Suomalaisten ja ruotsalaisten vientiyritysten välillä löytyy myös eroavaisuuksia. Taloudellisesti vahvemmat ruotsalaiset yritykset ovat pystyneet vaimentamaan negatiivisten vientisokkien vaikutuksia lisäämällä sekä vientituotteiden että vientimaiden määrää vuosien 2007–2014 välisenä aikana. Vastaavia sopeutustoimia ei kuitenkaan havaita suomalaisten yritysten osalta. Nämä eroavaisuudet voivat osin selittää sen, miksi suomalaisten ja ruotsalaisten yritysten vienti on erkaantunut finanssikriisin jälkeisenä aikana Ruotsin hyödyksi.
