Kansainvälisessä kirjallisuudessa on havaittu, että tuottavuuden globaalin eturintaman – kunakin vuonna parhaan viiden prosentin – huippuyritysten tuottavuus karkaa 2000-luvun kuluessa yhä kauemmaksi muiden yritysten tuottavuuden tasosta, eikä erojen kiinnikuroutumista näyttäisi tapahtuvan. Tarkastelemme tässä raportissa kyseistä ilmiötä suomalaisella yritystason aineistolla. Suomen kohdalla eturintaman yritykset eivät karkaa muilta yhtä selvästi kuin kansainvälisissä tarkasteluissa. Havainnot eivät tarjoa selvää todistusaineistoa sille, että tiedon leviämisen ”moottori” olisi Suomessa rikki. Tarkastelemme myös sitä, onko eturintaman yrityksiin kuuluminen yhteydessä yritysten digiominaisuuksiin – emmekä havaitse mitään kovin ilmeistä yhteyttä. Tämä voi johtua ainakin osin siitä, että käytännössä mittarit pohjautuvat lähinnä digin omaksumiseen, eivätkä käytön luovuuteen tai tehokkuuteen.
International literature suggests that productivity growth of the global frontier firms – those in the best five percent – has diverged from the others during the 2000s. We study this issue using Finnish firm-level data. We find that the productivity of the Finnish frontier firms does not diverge from the others to such a degree as in the international comparisons. The findings do not provide clear evidence of a slowdown in the diffusion process. We also analyze whether frontier firms are associated with characteristics related to digitalization – and do not find clear evidence of that either. This might be related to the fact that the employed measures are related to technology adoption – not to the creativity or efficiency of its use.
