Koulutuspolitiikan reformit ja resurssit 2017–2021

Virtanen HannaKarhunen Hannu

Tiivistelmä

Lapsen oikeus kehittymiseen on yksi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteista ja koulutus on tehokkain keino tämän oikeuden edistämiseksi. Koulutuksen avulla edesautetaan myös monia muita lapsen oikeuksia kuten parannetaan osallisuutta ja ehkäistään syrjäytymistä. Lisäksi erityisesti Suomen kaltaisessa maassa, jossa koulutus on suurelta osin maksutonta ja koulujen laatuerot ovat pieniä, koulutuksella tuetaan sosiaalista liikkuvuutta ja vähennetään lasten välistä eriarvoisuutta. Koulutuspolitiikan päätöksillä on valtava merkitys lasten asemalle ja mahdollisuuksille.

Suomessa toteutettiin vuosien 2017 ja 2021 välillä lukuisia mittavia koulutuspolitiikan reformeja. Oppivelvollisuuden kestoon tehtiin merkittävä muutos ensimmäisen kerran sitten 1950-luvun, kun oppivelvollisuutta pidennettiin 18 ikävuoteen. Lisäksi toteutettiin uudistuksia lähes jokaisella koulutussektorilla. Koulutusreformien lisäksi lasten asemaan on vaikutettu erilaisilla valtion rahoittamilla hankkeilla, opetussuunnitelmiin tehtävillä muutoksilla sekä tietysti myös koulutusresursseja koskevilla päätöksillä.

Käymme seuraavassa läpi koulutuspolitiikan muutoksia sekä koulutukseen suunnattujen resurssien kehitystä vuosilta 2017–2021. Kuvaamme analyysissä keskeisimpiä päätöksiä sekä arvioimme niiden vaikutuksia lasten mahdollisuuksiin ja hyvinvointiin. Lisäksi tarkastelemme uudistusten taustalla ollutta tietopohjaa sekä sitä, miten niiden vaikutuksia on seurattu jälkikäteen.

Julkaistu raportissa ”Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022”, Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2022:1, s. 45–67.

Julkaisun tietoja

Päiväys
08.02.2022
Julkaisija / sarja
Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2022:1
Sivuja
23
Kieli
Suomi
Julkaisu ladattavissa
Lataa raportti Valtioneuvoston kanslian sivuilta.